Ennallistamisasetus

Maanantai 31.8.2026 klo 22.08 - Ville Vähämäki

Olen lisännyt verkkosivuilleni uuden sivun EU:n ennallistamisasetuksesta. Sivulla käyn läpi asetuksen vaikutuksia, kustannuksia ja sitä, millaisia toimia Suomelta voidaan vaatia.

Ennallistamisasetus tulee valtavan kalliiksi Suomelle. Se voi tarkoittaa laajoja toimia metsissä, soilla, vesistöissä, maatalousalueilla ja kaupungeissa. Samalla kustannuksia syntyy suunnittelusta, seurannasta, hallinnosta ja maanomistajille maksettavista korvauksista.

Lopulta laskun maksavat suomalaiset. Kustannukset näkyvät valtion menoissa, verotuksessa ja elinkeinojen toimintaedellytyksissä. Vaikutukset voivat kohdistua erityisen voimakkaasti maa- ja metsätalouteen sekä alueille, joiden talous perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön.

Suomen ei pidä hyväksyä ratkaisuja, joiden kustannuksia tai käytännön vaikutuksia ei tunneta riittävän tarkasti. Tavoitteet on sovitettava Suomen olosuhteisiin. Myös maanomistajien oikeudet ja suomalaisen työn kilpailukyky on turvattava.

Olen koonnut sivulle tietoa ja laskelmia siitä, kuinka suuresta kokonaisuudesta voi olla kysymys. Sivulla voi myös rakentaa erilaisia toimenpidepaketteja ennallistamisen toteuttamiseksi. Jokaiselle toimenpiteelle on arvioitu toimeenpanokustannus. Vaikutusarvio on mukana silloin, kun siitä on saatavilla lähteisiin perustuvaa tietoa.

Sivulla on paljon tietoa. Siihen kannattaa varata hetki tai parikin.

Tutustu sivuun:
https://www.vahamaki.fi/ennallistamisasetus

Suomen taloudessa näkyy jo käänteen merkkejä

Torstai 4.6.2026 klo 14.29 - Vähämäki Ville

Suomen talouskeskustelu on ollut pitkään synkkää. Velkaantuminen, heikko työllisyys ja ostovoiman paineet ovat todellisia ongelmia. Nyt onneksi luvut alkavat näyttää paremmalta.

Tuoreissa talousluvuissa on useita myönteisiä signaaleja yhtä aikaa. BKT kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, vienti vahvistui, kaupan liikevaihto nousi ja palvelualoilla näkyi laajaa kasvua. Myös ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät, kuluttajien luottamus koheni hieman ja yritysten luottamuksessa näkyi varovaista paranemista. Korkojen lasku helpottaa vähitellen kotitalouksien ja yritysten tilannetta.

Kasvu ei saa jäädä vain tilastoksi. Sen pitää muuttua työpaikoiksi, investoinneiksi, verotuloiksi ja paremmaksi ostovoimaksi. Pohjois-Pohjanmaan kaltaisilla alueilla datakeskus-, energia- ja teollisuushankkeet osoittavat, että Suomella on edelleen vahvoja kilpailuetuja: edullista sähköä, tilaa, osaamista ja toimivia kuntia, jotka voivat mahdollistaa investointeja.

Työmarkkina ei ole vielä kääntynyt riittävästi. Työttömyysluvut painavat kansantalouden kasvua alaspäin. Kasvun ensimmäiset merkit kannattaa silti ottaa vakavasti. Uskon että työllisyys tulee kohenemaan lähiaikoina, koska talouskasvu vaikuttaa olevan laaja-alaista. Talous nousee tekemällä, investoimalla ja pitämällä huolta siitä, että Suomi on maa, johon kannattaa rakentaa uutta.

Nyt tarvitaan johdonmukaisuutta ja enemmän työtä kasvun, yrittämisen ja investointien eteen.

Ennennäkemätön kauppa

Torstai 9.10.2025 klo 16.43 - Vähämäki Ville

Suomi ja Yhdysvallat solmivat 9. lokakuuta 2025 merkittävän jäänmurtajakaupan, jonka puitteissa Yhdysvaltain rannikkovartiosto hankkii uusia suomalaisvalmisteisia jäänmurtajia. Valkoisessa talossa järjestetyssä tapaamisessa tasavallan presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo allekirjoittivat yhdessä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan (Memorandum of Understanding, MOU) jäänmurtajayhteistyöstä. Sopimus kattaa yhteensä 11 jäänmurtajaa ja sen kokonaisarvoksi on ilmoitettu noin 6,1 miljardia Yhdysvaltain dollaria (USD). Kyseessä on historiallinen vientihanke Suomelle. Näin laajaa laivanrakennusprojektia Yhdysvaltoihin ei ole aiemmin toteutettu johtuen mm. Yhdysvaltain tiukoista meriliikenteen kotimaisuusvaatimuksista.

Suomella on pitkät perinteet jäänmurtajien suunnittelussa ja rakentamisessa, mikä on nostanut maan alan suurvallaksi: arviolta 80 % maailman nykyisistä jäänmurtajista on suomalaisten suunnittelemia ja lähes 50 % rakennettu Suomessa. Nyt tätä huippuosaamista hyödynnetään myös Yhdysvaltain arktisen kaluston uudistamisessa.

Jäänmurtajien määrä ja tyyppi

Sopimus koskee 11 uuden jäänmurtajan toimittamista Yhdysvaltain rannikkovartiostolle. Alukset ovat keskikokoisia polaarisia monitoimijäänmurtajia, joita Yhdysvallat kutsuu nimellä Arctic Security Cutter (ASC). Ne kuuluvat siis rannikkovartioston keskikokoisten polaarimurtajien luokkaan. Kyseiset alukset on suunniteltu vahvistamaan Yhdysvaltojen kykyä operoida arktisilla merialueilla ympärivuotisesti. Presidentti Trump on todennut tavoitteekseen jopa 40 uuden jäänmurtajan hankinnan Yhdysvaltain arktisen toimintakyvyn parantamiseksi sekä vastatakseen Venäjän ja Kiinan kasvavaan vaikutusvaltaan Pohjoisella jäämerellä. Nyt sovitut 11 alusta ovat osa tätä strategiaa ja muodostavat uuden ”Arctic Security Cutter” -laivueen rungon.

Jäänmurtajat edustavat huippumoderneja teknologioita ja osaamista. Niiden tarkka suorituskyky tai malli ei ole julkisuudessa yksityiskohtaisesti kuvattu, mutta asiantuntijat arvioivat alusten olevan todennäköisesti monitoimisia murtajia, jotka pystyvät sekä perinteiseen jäänmurtoon että tukemaan rannikkovartioston muita tehtäviä arktisilla alueilla. Alukset tulevat täydentämään Yhdysvaltain nykyistä polaarijäänmurtajakalustoa, johon kuuluu tällä hetkellä vain kaksi toimintakuntoista raskasta jäänmurtajaa. Vertailun vuoksi Venäjällä on käytössään lähes 40 jäänmurtajaa, joten uuden kaluston tarve Yhdysvalloille on kriittinen.

Kaupan arvo

Kaupan kokonaisarvo on arviolta 6,1 miljardia USD, mikä on yli 5 miljardia euroa (lokakuun 2025 valuuttakurssilla). Kyseessä on miljardiluokan sopimus, joka jakautuu usealle vuodelle ja usealle toimijalle. Summa (~6,1 mrd USD) kattaa kaikkien 11 jäänmurtajan suunnittelun ja rakentamisen. Valkoisen talon lähteen mukaan tämä arvioitu kustannus sisältää niin Suomessa rakennettavien alusten kuin Yhdysvalloissa rakennettavien alusten osuudet.

On huomattava, että 6,1 mrd dollarin summa on kokonaishinta-arvio koko laivueelle. Yksikkökohtaisesti yksi uusi jäänmurtaja maksaisi keskimäärin noin 550 miljoonaa USD. Vertailuna Suomen hiljattain valmistuneen Polaris-jäänmurtajan hinnaksi on kerrottu noin 130 miljoonaa euroa, mutta ASC-alukset ovat tiettävästi suurempia ja monipuolisempia, mikä selittää korkeampaa yksikköhintaa. Kustannusarvioon vaikuttavat myös alusten erityisvarustelu ja mahdolliset Yhdysvaltain markkinoiden vaatimustenmukaisuudet.

Rahoitus järjestetään Yhdysvaltojen puolella osana rannikkovartioston kaluston modernisointiohjelmaa, ja Trumpin hallinto on hakenut hankkeelle poliittista tukea perustellen sitä kansallisella turvallisuudella. Suomalaisille telakoille tilaukset merkitsevät huomattavaa liikevaihdon kasvua tuleville vuosille. Vaikka tarkkoja summia Suomen osuudesta ei ole julkistettu, Suomeen tulevan tilauskannan voidaan arvioida olevan useiden miljardien eurojen luokkaa, kun neljä jäänmurtajaa rakennetaan Suomessa (ks. seuraava luku) ja suomalaisyritykset osallistuvat myös muiden alusten suunnittelu- ja laiteprojekteihin.

Valmistuspaikat ja toteuttajat

Jäänmurtajien valmistus jakautuu Suomen ja Yhdysvaltojen kesken: sopimuksen mukaan 4 alusta rakennetaan suomalaisilla telakoilla ja 7 alusta rakennetaan Yhdysvalloissa. Suomessa rakentavista yrityksistä ei ole nimetty julkisesti yhtä tiettyä toimijaa, mutta Helsingin Hietalahden telakka (Helsinki Shipyard) sekä Rauma Marine Constructionsin telakka Raumalla on molemmat mainittu todennäköisinä toteuttajina suomalaisosuudelle. Nämä kaksi telakkaa ovat Suomessa erikoistuneet jäänmurtajien rakentamiseen ja omaavat tarvittavan kapasiteetin: asiantuntija-arvioiden mukaan Helsingissä voidaan rakentaa jopa kolme alusta samanaikaisesti ja myös Rauma kykenee usean murtajan projektiin rinnakkain. Helsingin telakalla on parhaillaan rakenteilla yksi Kanadan valtion tilaama jäänmurtaja, mikä osoittaa telakan valmiutta vastaavanlaisiin kansainvälisiin projekteihin. Helsingin telakkaa operoi nykyisin kanadalainen Davie Shipbuilding, mikä liittää sen osaksi laajempaa pohjoisamerikkalaista telakkaverkostoa.

Yhdysvalloissa 7 jäänmurtajaa rakennetaan amerikkalaisilla telakoilla, joskin suomalainen osaaminen on mukana niidenkin toteutuksessa (esim. suunnittelun muodossa). White Housen lähdetiedon mukaan 3 alusta on tarkoitus rakentaa Galvestonin telakalla Texasissa ja 4 alusta Bollinger Shipyardsin telakalla Houmassa, Louisianassa. Galvestonin telakka on hiljattain siirtynyt osaksi kanadalaista Davie-yhtiötä, mikä on mahdollistanut yhteistyön: käytännössä osa suomalaisella telakalla aloitetuista laivarakennustöistä voidaan viimeistellä Yhdysvaltain puolella Davien omistamassa telakkayksikössä Texasissa. Bollinger Shipyards puolestaan on yhdysvaltalainen laivanrakennusyhtiö, joka tunnetaan mm. rannikkovartioston alushankkeista; se on valittu toteuttamaan loput neljä alusta Louisianassa. Tämä työnjako (4 Suomi + 7 USA) noudattaa ”Buy American” -periaatteesta poikkeavaa mallia, jossa osa rakentamisesta tapahtuu ulkomailla (Suomessa) Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden edun nimissä. Rakentamisen hajauttamisella pyritään hyödyntämään Suomen ainutlaatuista jääosaamista samalla kun vahvistetaan myös Yhdysvaltain omaa telakkateollisuutta hankkeen myöhemmissä vaiheissa.

On huomionarvoista, että suomalaisyritykset toimivat myös amerikkalaisten alusten taustalla esimerkiksi suunnittelijoina ja laitetoimittajina. Presidentti Stubbin mukaan Yhdysvaltain hallinto on neuvotellut suoraan suomalaisten yritysten kanssa osaamisen hyödyntämisestä kaikissa 11 aluksessa. Käytännössä Yhdysvallat siis “tilaa Suomelta neljä jäänmurtajaa ja suomalaista osaamista seitsemään Yhdysvalloissa valmistettavaan jäänmurtajaan”. Tämä tarkoittaa, että vaikka seitsemän alusta rakennetaan fyysisesti Yhdysvalloissa, niiden suunnittelussa, teknisessä tuessa ja mahdollisesti kriittisissä osajärjestelmissä hyödynnetään suomalaista asiantuntemusta.

Vaikutukset Suomelle: talous ja strategia

Taloudelliset hyödyt ja vientivaikutus: Nyt sovittu jäänmurtajakauppa on Suomelle merkittävä vientiponnistus ja taloudellinen mahdollisuus. Suomi on jo entuudestaan maailman johtavia maita jäänmurtajien suunnittelussa ja rakentamisessa, mutta tähän asti Suomen jäänmurtajavienti on kohdistunut pääasiassa muihin maihin kuin Yhdysvaltoihin. Kauppa avaa siis uuden markkinan suomalaiselle meriteollisuudelle. Neljän huippumodernin murtajan rakentaminen Suomessa tarkoittaa miljardiluokan vientituloja ja pitkäaikaista työllisyyttä. Alan edunvalvojien mukaan, jos Suomesta tilattaisiin neljä jäänmurtajaa, se olisi valtavan hieno uutinen alalle, toisi merkittäviä lisätöitä ja toimisi uutena referenssinä suomalaiselle laivanrakennukselle maailmalla. Lisäksi näin suuri tilaus synnyttää positiivisia kerrannaisvaikutuksia: jo yhdenkin jäänmurtajatilauksen työllisyysvaikutukset lasketaan tuhansissa henkilötyövuosissa. Neljän aluksen yhteistilauksen vaikutus Suomelle on siis erittäin mittava. Puhutaan useiden tuhansien henkilötyövuosien työmäärästä, mikä jakautuu useille vuosille rakennusprojektien edetessä.

Suorien telakkatöiden ohella viennin hyöty leviää laajasti koko meriteollisuuden arvoketjuun. Laivanrakennus työllistää Suomessa suuren joukon alihankkijoita ja kumppaneita: mm. laivasuunnittelutoimistoja, meritekniikan insinööritoimistoja, laite- ja järjestelmätoimittajia (kuten dieselmoottorien, potkurijärjestelmien, automaation ja ohjelmistojen valmistajia). Tilausten arvioidaan luovan töitä hyvin laajasti suomalaisiin yrityksiin, koska koko ketjusta löytyy erikoistunutta osaamista. Käytännössä Suomen meriteollisuusklusteri, mukaan lukien telakat, Aker Arcticin kaltaiset suunnitteluyhtiöt, ABB:n ja Wärtsilän kaltaiset meriteknologiayritykset sekä lukemattomat pienemmät alihankkijat pääsevät hyötymään tästä hankkeesta suoraan. Kauppa vahvistaa alan tilauskirjoja vuosiksi eteenpäin ja voi parantaa yritysten valmiuksia innovoida uutta, kun resursseja ja osaamista kertyy lisää merkittävän hankkeen myötä.

Mahdolliset strategiset vaikutukset: Hankkeella on talouden ohella myös tärkeä strateginen ulottuvuus Suomelle. Ensinnäkin se syventää Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälistä yhteistyötä uudella sektorilla, meriteollisuudessa ja arktisessa osaamisessa. Tämä tapahtuu ajankohtana, jolloin Suomi on tuore NATO-maa ja Atlantin ylittävää puolustus- sekä teknologia-yhteistyötä vahvistetaan monin tavoin. Se, että Yhdysvallat luottaa suomalaiseen jääosaamiseen, on strategisesti merkittävää: Suomen asema luotettavana huippuosaamisen lähteenä liittolaismaalle vahvistuu. Asiantuntijoiden mukaan Yhdysvallat haluaa ostaa jäänmurtajia juuri Suomesta täällä olevan vahvan osaamisen ja luotettavuuden takia. Vain harvat maat maailmassa kykenevät rakentamaan vaativia erikoisaluksia (kuten isoja jäänmurtajia) sovitussa ajassa ja korkealla laadulla. Suomi on osoittanut pystyvänsä tähän, mikä on luonut maalle maineen alansa kärjessä. Tämä kauppa lujittaa entisestään tätä mainetta ja tekee Suomesta jatkossa potentiaalisen kumppanin muissakin korkean teknologian hankkeissa.

Geopoliittisesti hanke sitoo Suomen entistä tiiviimmin osaksi arktisen alueen turvallisuusyhteistyötä. Yhdysvallat pyrkii kasvattamaan läsnäoloaan arktisilla merialueilla, joilla Suomella on sekä maantieteellisen asemansa että osaamisensa puolesta paljon annettavaa. Suomi, Yhdysvallat ja Kanada solmivat jo heinäkuussa 2024 Icebreaker Collaboration Effort (ICE Pact) -kumppanuuden syventääkseen jäänmurtajayhteistyötään. Nyt allekirjoitettu Suomen ja Yhdysvaltain välinen sopimus on nähtävissä tuon aloitteen ensimmäisenä konkreettisena tuloksena: kumppanuuden puitteissa rakennetaan huippuluokan arktisia jäänmurtajia liittolaisten käyttöön jakamalla asiantuntemusta ja tuotantoa eri maiden kesken. Suomelle tämä merkitsee strategista mahdollisuutta vahvistaa rooliaan arktisessa yhteistyössä ja tuoda oma panoksensa länsimaiden arktiseen kalustoon. Samalla Suomi hyötyy siitä, että sen teollisuus saa jalansijaa Yhdysvaltain markkinoilla. Tämä voi avata ovia myös muille korkean teknologian vientihankkeille tulevaisuudessa.

Työllisyysvaikutukset Suomessa

Jäänmurtajakaupan työllisyysvaikutukset Suomeen ovat erittäin merkittävät. Kuten edellä mainittiin, yhdenkin jäänmurtajan rakentaminen työllistää suoraan ja epäsuorasti tuhansia henkilötyövuosia. Nyt sovittu neljän aluksen tilaus moninkertaistaa tämän vaikutuksen. Arvioiden mukaan jo yhden murtajan rakentamisen työllisyysvaikutus on tuhansissa henkilötyövuosissa, joten neljän aluksen kohdalla puhutaan useiden tuhansien, mahdollisesti jopa kymmenen tuhannen henkilönvuoden ylittävästä työmäärästä projektien elinkaaren aikana. Työpaikkoja syntyy telakoille koko rakentamisajaksi (joka yhdelle alukselle on tyypillisesti 2-3 vuotta suunnitteluineen), mutta myös lukuisille erikoisaloille: laivasuunnittelijat, sähkö- ja koneinsinöörit, laitevalmistajien työntekijät, kuljetus- ja logistiikka-ala sekä testaushenkilöstö työllistyvät hankkeen myötä.

Alan edunvalvojien mukaan useiden jäänmurtajien hankinnassa olisi kyse hyvin merkittävästä tilauksesta Suomelle. Tämä näkyisi telakoiden lisäksi koko meriklusterissa. Alihankintaketjut Suomessa ovat laajat: esimerkiksi laivojen rungon osia voidaan valmistaa useilla paikkakunnilla, ja koneikkojen, potkurijärjestelmien, automaation ja navigointijärjestelmien toimittajat Suomessa saavat merkittäviä tilauksia. Tilausten arvioidaan tuovan töitä hyvin laajasti. Varsinaisen laivanrakentamisen lisäksi esimerkiksi suunnitteluun, laitevalmistukseen ja suurelle joukolle alihankkijoita. Käytännössä vaikutus ulottuu kymmeniin, ellei satoihin suomalaisyrityksiin eri puolilla maata.

Myös alueellisesti vaikutukset ovat merkittäviä: Rauman seudulla ja pääkaupunkiseudulla (Helsingin telakan ympärillä) tullaan tarvitsemaan lisää työvoimaa. On ennustettu, että tällainen kauppa voi synnyttää uusia työpaikkoja tuhansille suomalaisille. Osaamista voidaan mahdollisesti rekrytoida ulkomailtakin huippuprojektin toteuttamiseksi, mutta samalla se tarjoaa työtä kotimaisille ammattilaisille (esimerkiksi hitsaajille, asentajille, suunnittelijoille) pitkäksi aikaa. Työllisyysvaikutukset eivät rajoitu vain rakentamisvaiheeseen: pitkällä tähtäimellä projekti kehittää suomalaisen työvoiman osaamista entisestään ja lisää yritysten kilpailukykyä myös tulevissa hankkeissa. Lisäksi jokainen alus tuottaa ylläpito- ja huoltotoimintaa, jossa suomalaisosaamista saatetaan hyödyntää, tuoden jatkuvuutta työllisyysvaikutuksiin.

Sopimuksen ehdot ja aikataulu

Washingtonissa allekirjoitettu sopimus on muodollisesti yhteisymmärryspöytäkirja (MOU), joka luo raamit kaupalle mutta ei vielä ole yksityiskohtainen tilaus- tai rakentamissopimus. Presidentti Stubbin mukaan tämä pöytäkirja luo pohjan kaupallisille sopimuksille Yhdysvaltain rannikkovartioston ja suomalaisyritysten välillä. Käytännössä seuraavaksi solmitaan erilliset kaupalliset sopimukset kustakin aluksesta tai telakkakohtaisista tilauksista. Yhdysvaltain hallinto on jo neuvotellut suoraan suomalaisten telakkayritysten kanssa hankkeen ehdoista, mikä viittaa siihen, että projektin valmistelu on ollut pitkäjänteistä ja yksityiskohdista on pääpiirteittäin sovittu etukäteen yritystasolla. Silti lopulliset sopimusneuvottelut (mm. tarkat tekniset määrittelyt, hintojen tarkennukset ja maksuaikataulut) käydään MOU:n pohjalta nyt, vuoden 2025 lopulla ja 2026 aikana.

Aikataulullisesti tavoitteet on asetettu kunnianhimoisesti. Ensimmäinen jäänmurtaja pyritään toimittamaan vuoteen 2028 mennessä. Tämä edellyttää rakennustöiden alkamista pian, mahdollisesti jo vuoden 2025-2026 vaihteessa, jotta noin kolmen vuoden rakennusaika per alus on saavutettavissa. Ensimmäisen aluksen suunnittelutyö ja materiaalihankinnat käynnistetään mitä ilmeisimmin heti sopimuksen astuttua voimaan. Myöhemmät alukset valmistuvat vaiheittain: alkuvaiheessa rakennetaan luultavasti 1-2 alusta samanaikaisesti, ja kokemuksen karttuessa tuotanto voi skaalautua (Suomessa on mahdollisuus rakentaa jopa 3 samanaikaisesti). Koko 11 aluksen laivueen valmistuminen saattaa venyä 2030-luvun alkuun. Asiantuntija-arvioissa on esitetty, että kaikkien isojen murtajien valmistuminen voisi kestää jopa noin kymmenen vuotta. Toisaalta, mikäli alukset toteutetaan osissa (4 Suomesta + 7 USA:sta), osa työstä jatkuu Yhdysvalloissa Suomen osuuden jälkeen.

Yksi keskeinen sopimuksellinen erityispiirre on Yhdysvaltojen Jones Act -säännöstön kiertäminen. Jones Act on laki, joka vaatii Yhdysvaltain meriliikenteessä käytettävien alusten olevan rakennettu Yhdysvalloissa, Yhdysvaltain kansalaisten omistamia ja miehittämiä. Normaalisti tämä laki olisi estänyt ulkomailla (kuten Suomessa) rakennettujen alusten hankkimisen Yhdysvaltain rannikkovartiostolle. Nyt kuitenkin Trumpin hallinto on katsonut, että kansallisen turvallisuuden tarve oikeuttaa poikkeuksen: suunnitelma on kansallinen turvallisuusvälttämättömyys, joka sallii ulkomaisen rakentamisen. Yhteistyö Suomen kanssa on siis eräänlainen erityislupa Jones Actin puitteissa. Käytännössä tämä toteutetaan todennäköisesti siten, että ensimmäiset neljä alusta tilataan suoraan Suomesta, ja niille haetaan erivapaus, kun taas myöhemmät seitsemän alusta rakennetaan Yhdysvaltain maaperällä (jolloin ne täyttävät Jones Actin vaatimukset). Lisäksi laajempi ICE Pact -yhteistyö kehystää hanketta monenkeskisesti: ICE Pactin puitteissa on tarkoitus tarjota jäänmurtajia myös muiden liittolaismaiden tarpeisiin, joten Suomesta rakennettavat alukset voidaan nähdä osana tätä laajempaa suunnitelmaa.

On myös mainittava, että poikkeuksellisesti Suomen pääministeri Orpo osallistui presidentti Stubbin kanssa Valkoisen talon tapaamiseen. Tämä korostaa hankkeen kansallista tärkeyttä: jäänmurtajakauppa ei ole vain tekninen laitehankinta, vaan sillä on huomattava vaikutus Suomen talouteen ja työllisyyteen, mistä syystä koko valtioneuvosto on ollut tiiviisti informoituna ja mukana edistämässä sopimusta. Suomen puolella neuvotteluvastuuta on kantanut erityisesti Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) yhdessä ulkoministeriön ja puolustushallinnon kanssa. TEM on todennut hankkeen olevan merkittävä teollisuuspoliittinen mahdollisuus Suomelle, ja valmistelussa on varmistettu, että suomalaisyritykset pystyvät vastaamaan tilauksen vaatimuksiin.

Toimitusaikataulun lisäksi sopimus sisältänee kirjauksia myös teknologiayhteistyöstä, koulutuksesta ja mahdollisista optioista. Mikäli ensimmäiset alukset onnistuvat hyvin, Yhdysvalloilla on optio tilata lisääkin murtajia (Trumpin mainitsema 40 aluksen tavoite mielessä). Vielä ei ole tiedossa, sisältyykö MOU:hun varsinaisia optiolausekkeita, mutta asiantuntijat ovat arvelleet, että sopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi jatkotilausoptioista tai “lisää, jos tarve vaatii” -ehdoista tulevaisuutta silmällä pitäen. Suomi on myös korostanut, että teknologian luovutuksessa huomioidaan Suomen kansalliset edut. Arkaluontoista huippuosaamista ei anneta pois hallitsemattomasti vaikka yhteistyö tiivistyykin.

Poliittinen merkitys ja tausta

Jäänmurtajakaupalla on huomattava poliittinen merkitys niin Suomelle kuin Yhdysvalloille. Se on konkreettinen osoitus liittolaissuhteen tiivistymisestä ja luottamuksesta: Yhdysvallat kääntyy strategisessa hankinnassa Suomen puoleen, mikä vahvistaa maiden siteitä. Presidentti Stubb on todennut yhteistyön hyödyttävän molempia osapuolia ja kiitellyt sitä, että suomalaiseen osaamiseen luotetaan. Hän painotti viestissään myös, että kauppa ei olisi ollut mahdollinen ilman presidentti Trumpia. Tämä viittaa Trumpin henkilökohtaiseen poliittiseen tahtoon viedä hanke läpi Washingtonissa. Trumpin hallinto antoi projektille korkean prioriteetin: presidentti Trump on jo aiemmin avoimesti puhunut ihailen Suomen jäänmurtajaosaamisesta ja ilmaissut halunsa hankkia jäänmurtajia Suomesta. Hänen suora tukensa auttoi murtamaan byrokratiaa ja vastustusta (kuten Jones Act -esteet) hankkeen tieltä. Poliittisesti Trump saa kaupan myötä kotimaassaan näyttöä sekä työpaikkojen luomisesta (myös amerikkalaisille telakoille tulee työtä) että vahvasta otteesta arktisella alueella.

Suomen näkökulmasta sopimus on merkittävä diplomatian onnistuminen. Se osoittaa, että pieni NATO-maa voi tarjota suurvallalle kriittistä osaamista. Tämä vahvistaa Suomen profiilia luotettavana ja hyödyllisenä kumppanina. Kaupan synnyttäminen vaati pitkäjänteistä vaikuttamistyötä: Suomen valtiojohto on jo vuosia pyrkinyt edistämään jäänmurtajayhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa, mutta aiemmat yritykset kaatuivat Yhdysvaltain protektionistisiin esteisiin. Nyt geopoliittinen tilanne (Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, kiristynyt suurvaltakilpailu arktisilla alueilla) loi yhteisen intressin, ja Suomen liittyminen Natoon 2023 vähensi poliittista kynnystä puolustuksellisen yhteistyön syventämiselle. ICE Pact -aloite (Suomen, USA:n ja Kanadan yhteinen jäänmurtajapartneruus) heinäkuussa 2024 antoi raamit, joilla hanke voitiin oikeuttaa suurstrategian tasolla: kumppanuutemme ensimmäisenä aloitteena sitoudumme yhdessä rakentamaan huippuluokan arktisia ja polaarisia jäänmurtajia kussakin valtiossa jakamalla asiantuntemusta, tietoa ja valmiuksia. Nyt solmittu Suomen ja Yhdysvaltain välinen sopimus toteuttaa juuri tätä tavoitetta käytännössä.

Laajemmassa kuvassa jäänmurtajakauppa on osa länsimaiden pyrkimystä vahvistaa asemaansa arktisilla alueilla. Venäjä on kasvattanut jäänmurtajakalustoaan ja infrastruktuuriaan Koillisväylällä, ja Kiinakin on osoittanut kiinnostusta napa-alueiden resursseihin. Yhdysvallat ja liittolaiset vastaavat tähän rakentamalla omaa kapasiteettiaan. Suomen kanssa tehtävä yhteistyö on keskeinen osa tätä vastausta. Hankkeen onnistuminen voi luoda mallin myös muille liittolaisille: ICE Pactin henkeä noudattaen esimerkiksi Kanada voisi jatkossa hyödyntää suomalaista apua omissa jäänmurtajahankkeissaan (Suomi rakentaa jo nyt Kanadalle yhtä uutta murtajaa, kuten edellä todettiin). Samoin muut NATO-maat, joilla on arktisia intressejä (kuten Norja), seuraavat hanketta mielenkiinnolla. Suomen kannalta hanke vahvistaa sen huoltovarmuuteen ja talvimerenkulkuun liittyvää kansainvälistä painoarvoa: maa ei ole vain avun tarvitsija, vaan myös tarjoaja. Suomi tuo pöytään ainutlaatuisen kyvykkyyden, jota maailman suurin talouskin tarvitsee.

Yhteenvetona voidaan todeta, että 9.10.2025 allekirjoitettu jäänmurtajakauppa on monella tapaa ennennäkemätön. Se sisältää 11 huippumodernia alusta (4 Suomesta, 7 Yhdysvalloista), noin 6,1 miljardin dollarin arvosta, ja tuo mukanaan tuhansia työpaikkoja Suomeen. Alukset rakennetaan yhteistyössä suomalaisten ja amerikkalaisten telakoiden kesken, hyödyntäen Suomen ainutlaatuista osaamista. Kauppa vahvistaa Suomen vientiä ja meriteollisuutta merkittävästi, samalla kun se palvelee Yhdysvaltain strategisia tarpeita arktisilla alueilla. Poliittisesti hanke syventää Suomen ja Yhdysvaltain suhteita ja osoittaa, että kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan ylittää protektionistisia esteitä yhteisen edun nimissä. Sopimus on saanut kiitosta molemmin puolin: se on win-win-tilanne, jossa Suomen meriteollisuus nousee uuteen kukoistukseen ja Yhdysvallat saa tarvitsemansa jäänmurtajat maailman huippuosaajilta.

Artikkelin luonnostelussa ja verkkohakujen apuna hyödynnettiin tekoälytyökaluja

Avainsanat: jäänmurtajat, diili

Lyhyt esittely

Maanantai 14.4.2025 klo 17.47

Kopio_-Villes-pen-front.jpg

Kopio_-Villes-pen-back.jpg

Vastalauseet 2019-2023

Lauantai 18.3.2023

Perussuomalaisten valtiovarainvaliokunnassa jättämät vastalauseet kaudella 2019-2023.

Koonnut perussuomalaisten ryhmäkanslia / Juhani Huopainen.

VaVM 46/2022 - HE 325/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi

Hallitus lisäsi rahoitusta mm. hyvinvointialueille. 

Perussuomalaiset vaativat vastalauseessaan sitä, että hallitus antaisi pikaisesti esityksen pahasti puutteellisen hyvinvointialueiden rahoituslain korjaamiseksi. 

Vastalause sisälsi seuraavan epäluottamusehdotuksen hallitukselle:
Eduskunta toteaa, että hallitus talouspolitiikallaan kasvattaa vastuuttomasti valtion menoja ja vastuita. Inflaation heikentäessä kansalaisten ostovoimaa hallitus on jättänyt toteuttamatta toimet, joilla laskettaisiin olennaisesti liikkumisen ja elämisen kustannuksia. Samalla hallitus on kuitenkin sitonut Suomen EU:n elvytyspakettiin sekä muihin vastaaviin tukiohjelmiin, joiden hyödyt menevät muiden maiden kansalaisille, mutta maksaja on suomalainen. Eduskunta katsoo, että hallitus on epäonnistunut kansalaisten kestävän hyvinvoinnin puolustamisessa, ei ole toteuttanut toimenpiteitä, joilla olisi lisätty tuottavia työtunteja yhteiskunnassa ja on laiminlyönyt Suomen EU-edunvalvonnan. 

VaVM 2/2019 vp - HE 5/2019 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 toiseksi lisätalousarvioksi

Hallituksen esitys lisäsi määrärahoja mm perusväylänpitoon.

Perussuomalaisten vastalauseessa huomautettiin, että liikenneväylien ylläpitoon tehty lisäys ei pysäytä korjausvelan kasvua ja ehdotettiin määrärahan korotusta, joka rahoitettaisiin muilla menoleikkauksilla.

VaVM 5/2019 vp - HE 28/2019 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi

Hallituksen lisätalousarvio vähensi verotuloarvioita 443 miljoonalla eurolla ja kasvatti kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 237 miljoonalla eurolla.

Perussuomalaisten vastalauseessa kiinnitettiin huomiota kuntien vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen ja mm. ehdotettiin määrärahalisäystä kuntien harkinnanvaraiseen tukemiseen ja Valtiontalouden tarkastusviraston suositusten mukaisesti kuntatalouden ohjauksen sääntökehikkojen luomista.

VaVM 11/2019 vp - VNS 2/2019 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023

Hallituksen selonteko kertoi sitoutumisesta jukisen talouden tasapainottamiseen vuoteen 2023 mennessä sekä kuntataloudelle menorajoitteen asettamisesta. 

Perussuomalaiset huomautti, että finanssipolitiikan mitoitus oli löysä. Ylikireillä ilmastotoimilla on maamme kustannustasoa nostava ja siten kansainvälistä kilpailukykyämme heikentävä vaikutus, mikä heikentää yritysten investointihalukkuutta. Lisäksi takausvastuita, EU:n Suomelle mittavia kustannuksia aiheuttavia hankkeita tai humanitaarista maahanmuuttoa ei ole sisällytetty julkisen talouden kestävyyslaskelmiin.

VaVM 12/2019 vp - HE 24/2019 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta

Hallituksen esitys vuoden 2020 tuloveroiksi sisälsi eläkkeiden ja työtulon tuloveroasteikot sekä lisäyksen, jonka mukaan kovapalkkaiset ulkomaalaiset työntekijät saisivat merkittävän verohuojennuksen. Asuntovelan korkovähennyksestä luovuttaisiin vähitellen.

Perussuomalaiset ehdotti sekä palkansaajien että eläkeläisten tuloverotuksen keventämistä, lapsivähennyksen palauttamista, kotitalousvähennyksen korottamista ja omaishoidon tuen säätämistä verovapaaksi. 

VaVM 13/2019 vp HE 66/2019 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen ja valmisteverotuslain 5 §:n muuttamisesta

Hallituksen esitys korotti nestemäisten polttoaineiden valmisteveroja. 

Perussuomalaisten vastalauseessa muistutettiin liikenteen tärkeydestä maamme taloudelle ja ehdotettiin korotuksen peruuttamista sekä ammattidieselin käyttöönoton selvittämistä.

VaVM 17/2019 vp - HE 85/2019 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys korotti väliaikaisesti yritysten poisto-oikeuksia, mikä on verotuki yrityksille.

Perussuomalaisten vastalauseessa hallitusta kehotettiin selvittämään, millaisia vaikutuksia olisi esitystä huomattavasti yksinkertaisemmalla mallilla, jossa yrityksillä olisi vapaat poistot aloittavien yhtiöiden kolmen ensimmäisen tilikauden aikana, ja voisiko korotetut poistot ulottaa koskemaan myös käytettynä hankittua käyttöomaisuutta. Hallituksen esityksessä korotettuja poistoja voisi tehdä vain uudesta käyttöomaisuudesta. 

VaVM 4/2020 vp - HE 33/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esityksessä ehdotettiin muutettavaksi väliaikaisesti veronlisäyksestä ja viivekorosta annettua lakia siten, että maksujärjestelyn tai maksunlykkäyksen kohteena olevalle verolle laskettavaa viivästyskorkoa tai viivekorkoa alennettaisiin määräaikaisesti.

Perussuomalaisten vastalauseessa esitettiin viivästyskoron suurempaa madaltamista. 

VaVM 5/2020 vp - HE 43/2020 vp, HE 52/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 toiseksi lisätalousarvioksi

Hallituksen esitys lisätalousarvioksi oli historiallisen suuri, ja alensi varsinaisten tulojen arviota noin 5,8 mrd. eurolla ja lisäsi määrärahoja noin 3,6 mrd. eurolla.  Syy oli talouden täysi pysähtyminen ensimmäisenä koronakeväänä ja siitä seurannut sosiaalietuuksien, terveydenhuoltomenojen ja yritystukien räjähtäminen kasvuun. 

Perussuomalaisten vastalauseessa kehotettiin hallitusta välittömästi keskeyttämään hallitusohjelmansa kalliiden hankkeiden toteuttaminen, kiinnittämään huomiota omavaraisuuden ja huoltovarmuuden ylläpitoon ja muuttamaan koronapandemian takia toteutettavien yritystukien myöntämisehtoja siten, että yrityksen kehittäminen ei olisi edellytys tukien saamiselle. Lisäksi hallitusta kehotettiin suosittelemaan suojamaskien ja -käsineiden käyttämistä ainakin tartuntariskin kannalta kriittisimmiksi arvioiduissa tilanteissa, kuten esimerkiksi joukkoliikenteessä, ja valmistelemaan ajoissa suojavarusteiden käyttöön velvoittavan väliaikaisen lainsäädännön. Perussuomalaiset huomauttivat myös, että hallituksen tulisi Suomen Pankin skenaarioanalyysin nojalla laatia pandemian pitkään jatkumisen varalta toimet, eikä olettaa ilmeisen virheellisesti, että pandemian aiheuttama taloushäiriö olisi ohi kolmessa kuukaudessa.

VaVM 6/2020 vp - HE 66/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 kolmanneksi lisätalousarvioksi

Hallitus esitti mittavia määrärahalisäyksiä mm. Finnairin tukemiseen koronapandemian seurauksien takia sekä suuria valtiontakauksia Työllisyysrahastolle, Euroopan Investointipankille ja EU:n työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) puitteissa myönnettävien lainojen vakuudeksi. Myös ravintola-alaa tuettiin.

Perussuomalaisten vastalauseessa vastustettiin työttömyysriskien lieventämisen tilapäiseen tukivälineeseen (SURE) sekä EU:n koronatakuurahaston osallistumista. Samalla vaadittiin hallitukselta erinäisiä selontekoja eduskunnan tilannekuvan turvaamiseksi. Matkailualan vaikeuksien johdosta esitettiin selvitystä hotelli- ja ravintola-alan arvonlisäverokannan tilapäisen madaltamisen vaikutuksista.

VaVM 7/2020 vp - VNS 1/2020 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021-2024

Hallituksen julkisen talouden suunnitelma oli laadittu vaikeassa tilanteessa keskellä koronakriisiä poikkeusoloissa. 

Perussuomalaiset vastalauseessaan mm. arvosteli hallitusta haluttomuudesta käydä rehellistä keskustelua EU:n kehityssuunnasta ja maamme strategisista tavoitteista ja reunaehdoista EU-politiikassa. Hallituksen toteuttamaa finanssipolitiikkaa pidimme hyvin löysänä ja väärin suunnattua, jolloin tukien kustannukset valtiolle paisuvat tarpeettomasti ja tukitoimien teho jää matalaksi.

VaVM 13/2020 vp HE 88/2020 vp, HE 97/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 neljänneksi lisätalousarvioksi

Hallituksen esityksessä oli koronatoimien sekä EU:n elpymispaketin kautta aiheutuvia menolisäyksiä lähes neljän miljardin euron edestä ja samalla verohelpotusten ja heikentyneen taloustilanteen takia verotulojen arvioitiin vähenevän lähes 1,3 miljardilla eurolla.

Perussuomalaiset muistuttivat varoittaneensa aiemmin, että hallitus ajautui uuteen eurokriisiin lähes yhtä heikosti valmistautuneena kuin Vanhasen ja Kataisen hallitukset. Siksi hallitus päätyi myöntymään muiden maiden ajamaan etupolitiikkaan ja jättämään Suomen maksumieheksi. Samalla perussuomalaiset vaativat hallitusta tarkastelemaan omaa ohjelmaansa vastaamaan tiukentunutta taloudellista tilannetta.

VaVM 15/2020 vp - HE 119/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 viidenneksi lisätalousarvioksi

Hallituksen viides lisätalousarvio lisäsi verotuloja hieman yli miljardi euroa ja vähensi määrärahoja 238 miljoonaa euroa.

Perussuomalaisten vastalauseessa korostettiin, että odotuksia suuremmat verotulot ja budjetoitua pienemmät menot ovat lähinnä seurausta siitä, että yritykset eivät ole hyödyntäneet tarjottua mahdollisuutta lykätä verotustaan. Siten verotulojen kasvu on pois tulevien vuosien verotuloista. Lisäksi moitittiin ilmoitusta, jonka mukaan lisätalousarvio keskittyy vain välttämättömiin määrärahatarpeisiin. Lisätalousarviossa nimittäin lisättiin myös ei-välttämättömiä menoja.

VaVM 18/2020 vp - HE 144/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta

Hallituksen esitys poisti vaiheittain parafiinisen dieselöljyn veronalennuksen eli korotti liikennepolttoaineiden verotusta.

Perussuomalaisten vastalauseessa erittäin vaikean taloudellisen tilanteen takia ja liikenteen kustannusrasituksen maltillistamiseksi esitettiin, että veronkorotuksia ei toteutettaisi.

VaVM 26/2020 vp HE 192/2020 vp, HE 216/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 seitsemänneksi lisätalousarvioksi

Hallituksen lisätalousarvioesitys lisäsi määrärahoja 1,5 mrd. euroa ja vähensi varsinaisten tulojen arviota 341 milj. euroa. Osa menolisäyksistä johtui koronasta ja maanpuolustuksen vahvistamisesta.

Perussuomalaisten vastalauseessa esitettiin hallituksen esittämän 400 miljoonan euron Ilmastorahasto Oy:n pääomittamisen perumista sekä kehitysyhteistyön määrärahalisäysten perumista.

VaVM 31/2020 vp - HE 167/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamisesta

Lämmitys-, voimalaitos- tai työkonekäyttöön tarkoitettujen polttoaineiden eli kevyen ja raskaan polttoöljyn, biopolttoöljyn, nestekaasun, kivihiilen ja maakaasun veroa korotettaisiin kohdistamalla korotus energiasisältöveroon. Korotus olisi 2,7 euroa megawattitunnilta. Turpeen ja mäntyöljyn energiaveroon tehtäisiin vastaava korotus. Teollisuuden energiaveropalautuksia ehdotettiin myös leikattavaksi.

Perussuomalaisten vastalause esitti, että niin kauan kuin hintakilpailukykyistä ja helposti käyttöön otettavaa vaihtoehtoa öljylämmitykselle tai polttomoottorille ei ole, liikennepolttoaineiden ja lämmityspolttoaineiden ylisuuret veronkorotukset eivät ole hyväksyttävissä. Tämän takia polttoaineiden kaavaillut veronkorotukset on peruttava ja turpeen lattihintamekanismi on harkitsematon.

VaVM 1/2021 vp - VNS 6/2020 vp Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle — Suomen kestävän kasvun ohjelma

Hallituksen selonteko sisälsi Suomen kestävän kasvun ohjelman, jossa linjattiin EU:n elpymisvälineen käytön kansallisia painopisteitä ja rahoitettavien investointi- ja uudistuskokonaisuuksien valintakriteereitä. Hallituksen esityksessä painotettiin uusiutuvan energian ja ilmastonmuutoksen vastaisten toimien kaltaisia ehtoja.

Perussuomalaiset moitti elpymisvälinettä koronan varjolla toteutetuksi eurokriisipaketiksi ja toisti aiemman varoituksensa, että kerran hyväksyttynä elpymisväline ei tule jäämään kertaluonteiseksi, vaan Suomi saisi jatkossakin maksaa muiden maiden kuluja. Hallituksen esittämää elpymisvälineen käyttösuunnitelmaa perussuomalaiset moitti kiireellä ja ilman vaikutusarvioita laadituksi ja moitti suunnitelman rahoituskohteiden painotuksia. Lopuksi vaadimme hallitusta laatimaan uuden, tasapainoisemman ohjelman.

VaVM 2/2021 vp - HE 17/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 lisätalousarvioksi

Hallituksen esitys lisäsi määrärahoja 394 milj. euroa erityisesti koronaan ja yleiseen hyvinvointiin liittyen ja korotti varsinaisia tuloja 415 milj. euroa.

Perussuomalaisten vastalauseessa vaadittiin hallitusta vihdoinkin valmistelemaan virusmuunnosten uhan takia lakiesitykset rajaliikenteen yhteydessä tapahtuvaksi pakolliseksi testaamiseksi ja karanteenien määräämiseksi.

VaVM 4/2021 - vp HE 260/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 hyväksymisestä

Hallituksen esitys koski ns elpymispaketin ja EU:n yhteisvelan hyväksymistä sekä periaatepäätöstä EU:lle myöhemmin muotoiltavista uusista omista varoista, eli verotusoikeudesta.

Perussuomalaisten vastalauseessa arvosteltiin EU:n muuttamista kohti syvempää yhteisvelka- ja tulonsiirtoliittoa, ja esitettiin koko esityksen hylkäämistä. 

VaVM 7/2021 vp HE 68/2021 vp, HE 83/2021 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 toiseksi lisätalousarvioksi

Lisätalousarvio lisäsi koronapandemian johdosta tukimäärärahoja kulttuuri-, liikunta- ja tapahtuma-alalle sekä ravintoloille.

Perussuomalaisten vastalauseessa kehotettiin hallitusta palaamaan mahdollisimman nopeasti noudattamaan menokehyksiä sekä valmistelemaan vakiomuotoisen, sairastetun koronan, rokotesuojan ja testitulokset sisältävän todistuksen käyttöönottoa. Samalla kehotettiin selvittämään, oliko tuolloinen ravintoloissa noudatettava turvaväli tarpeettoman pitkä ja olisiko mahdollista ravintola-alan omilla toimilla, kuten testaamisella tai desinfioinnilla mahdollista saada toimitilakohtaisia helpotuksia koronarajoituksiin. Samoin keinotekoisia aukiolorajoituksia vaadittiin höllennettäväksi.

VaVM 10/2021 vp - HE 95/2021 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 kolmanneksi lisätalousarvioksi

Hallituksen vuoden 2021 kolmas lisätalousarvioesitys lisäsi valtion menoja noin 2,2 mrd. euroa ja vähensi varsinaisia tuloja 185 milj. euroa.  Suurin osa menolisäyksistä aiheutui koronaan liittyvistä kansalaisten ja yritysten tukiohjelmista. Myös EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavat ensimmäiset tukiohjelmat käynnistyivät. 

Perussuomalaiset arvosteli sinällään välttämättömäksi katsottavien menolisäysten sijaan sitä, että hallitus ei kasvavien koronamenojen yhteydessä ole osoittanut halukkuutta turvata julkisen talouden kestävyyttä perumalla tai lykkäämällä kalliita hankkeitaan. Samalla muistutettiin omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkityksestä. Perussuomalaiset vaati hallitusta palaamaan noudattamaan menokehyksiä jo vuonna 2022.

VaVM 12/2021 vp - VNS 3/2021 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022—2025

Hallitus esitteli näkemyksensä ja tavoitteensa lähivuosien julkisen talouden tervehdyttämiseksi.

Perussuomalaiset huomautti suunnitelman perustuvan ylioptimistisiin odotuksiin muun muassa työllisyystoimien tehokkuudesta. Suunnitelma ei sisältänyt konkreettisia keinoja valtiontalouden ja kuntatalouden tervehdyttämiseksi, ja siten hallitus oli tosiasiallisesti luopunut hallitusohjelmansa julkistaloutta sekä työllisyyttä vahvistavista tavoitteistaan. Lisäksi perussuomalaiset varoittivat hallitustta metsäteollisuutemme toimintakyvyn vaarantamisesta EU:n hiilinieluneuvotteluissa, ja vaativat, että maamme itsemääräämisoikeutemme kaventamiseen tai metsiemme käyttöoikeuksien kansalliseen vapaaehtoiseen rajoittamiseen ei tule taipua.

VaVM 14/2021 - vp HE 99/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan vakausmekanismista tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi

Hallituksen esityksessä Euroopan Vakausmekanismille siirrettäisiin vastuu pankkien kriisinratkaisurahaston rahoituksen viimekätisestä takaamisesta.

Perussuomalaiset vastusti esitystä. sillä Euroopan Vakausmekanismin toiminnan laajentaminen uuteen sektoriin laajentaa aiemmin sovittujen kriisinhallintavälineiden käyttötarkoituksia ja siten syventää euroalueen yhteisvastuu- ja tulonsiirtoluonnetta. 

VaVM 16/2021 vp - HE 142/2021 vpv Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2022 tuloveroasteikosta, tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta

Hallituksen esitys toteutti tuloveroasteikkoon indeksimuutoksen, korotti kotitalousvähennystä mm. öljylämmityksen luopumisen osalta, madalsi vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa

Perussuomalaisten vastalauseessa esitettiin työtulovähennyksen korotusta, mikä pienentäisi työn vastaanottamisen kannustinloukkuja, tukisi erityisesti pieni- ja keskituloisten työllistymistä sekä helpottaisi palkansaajien ja eläkeläisten toimeentuloa.

VaVM 21/2021 vp HE 209/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 neljänneksi lisätalousarvioksi

Hallituksen lisätalousarvioesitys vähensi määrärahoja 249 milj. euroa ja lisäsi varsinaisia tuloja noin 1,9 mrd. euroa. Tulojen kasvun taustalla oli odotettua parempi taloudellinen kehitys sekä EU:n elpymispaketista Suomelle suoritettavat maksatukset. 

Perussuomalaisten vastalauseessa huomautettiin päästökauppatulojen 148 miljoonan kasvu tarkoittaa, että yrityksille ja kansalaisille aiheutuu aiempaa suurempia kustannuksia. Päästökauppatulot tulee pitää jatkossakin kansallisessa päätösvallassa, eikä päästökauppaa tule laajentaa esimerkiksi liikenteeseen tai lämmitykseen.

VaVM 30/2021 vp - HE 144/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain sekä oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 11 §:n muuttamisesta

Hallitus esitti otettavaksi käyttöön polttoturpeen verotuksen niin sanottu lattiahintamekanismi, jonka avulla varmistettaisiin turpeen energiakäytön väheneminen, jos päästöoikeuden hinta laskisi matalalle tasolle.

Perussuomalaisten vastalauseessa todettiin, lattiahintamekanismin tarkoittavan, että jos päästöoikeuksien kysyntä ja siten myös hinta laskisi, turpeelle määrättäisiin ylimääräinen vero. Vastaavasti, jos päästöoikeuksien hinnat jatkavat nousuaan, kuten todennäköisemmin käy, turvealalle ei luvata vastaavia helpotuksia. On mahdollista päätyä tilanteeseen, jossa energiaa ei ajoittain ole saatavilla edes korkeaan hintaan. Sellaisten tilanteiden varalta huoltovarmuuden ylläpito kotimaisen turpeen avulla on perusteltua. Huoltovarmuuden ylläpitämiseksi turvetoimialaa ei tule supistaa olemattomiin, ja vähintään alan on annettava toimia markkinaehtoisesti edes pienemmässä mittakaavassa. Tämä edellyttää, että verotusta ja sääntelyä ei tule kiristää kohtuuttomasti. Perussuomalaiset esittivät lattiahintamekanismiesityksen hylkäämistä.

VaVM 31/2021 vp - HE 213/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle verontilityslain 12 ja 12 f §:n, tuloverolain 124 ja 124 b §:n sekä verotusmenettelystä annetun lain 32 c §:n muuttamisesta

Hallituksen esitys sisälsi teknisluonteisia muutoksia, joilla mm. vältettiin epähuomiossa useampien avattujen osakesäästötilien johdosta määrättävät veronkorotukset. 

Perussuomalaisten vastalauseessa osakesäästötilin talletusylärajaa ehdotettiin nostettavaksi nykyisestä 50 000 eurosta 100 000 euroon.

VaVM 4/2022 vp - HE 2/2022 vp, HE 26/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi

Hallitus esitti 594 miljoonan euron määrärahalisäyksiä mm. koronarokotteisiin, ns hyvinvointialueiden ict-hankkeisiin ja kulttuurialan tukiin.

Perussuomalaisten vastalauseessa määrärahalisäyksiä pidettiin perusteltuina, mutta esitimme, että hyvinvointialueiden rahoituksessa 5,7 miljoonan tuki valtuustoille peruttaisiin tarpeettoman tukiaisena ja määräraha käytettäisiin kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden ict-hankkeisiin. Samaten todettiin, että hyvinvointialueuudistuksen kustannukset ovat karkaamassa käsistä ja monet uudistuksen osa-alueet on alirahoitettu. Tämän johdosta vaadimme hallitusta laatimaan selonteon kustannuskehityksestä, uudistuksen rahoituksesta ja hyötyarvioista. Maatalouden vaikean tilanteen takia esitimme lausumaehdotuksia. 

  

VaVM 13/2022 vp HE 82/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi

Hallitus esitti maatalouden kiinteistöverolle väliaikaista 35 000 euron enimmäismäärää, ja tämän ylittävän jo maksetun veron palauttamista takaisin verovelvolliselle.

Perussuomalaiset esitti kokoomuksen ja kristillisdemokraattien kanssa, että kiinteistöveroa ei suoritettaisi ollenkaan metsästä, maatalousmaasta eikä maatalouden tuotantorakennuksista.

 

VaVM 14/2022 vp - VNS 2/2022 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026

Hallituksen suunnitelma julkisesta taloudesta korosti ilmaston, maanpuolustuksen, vihreän siirtymän, energiakriisin ja hyvinvoinnin kaltaisia teemoja.

Perussuomalaisten mielestä suunnitelma ei sisällä konkreettisia tavoitteita tai keinoja julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi. Vastalauseessa hallitusta edellytettiin laatimaan selonteko, joka priorisoi valtion määrärahat välttämättömiin, tarpeellisiin ja vähemmän tarpeellisiin. Samalla vaadittiin torjumaan EU:n liukuminen kohti kasvavaa yhteisvelkaa ja tulonsiirtoja. 

VaVM 16/2022 vp - HE 81/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi

Hallitus esitti Venäjän hyökkäyssodan seurauksena määrärahojen kasvattamista 2,3 miljardilla eurolla ja teki samalla 1 miljardin euron korotuksen tuloarvioihin. 

Perusuomalaisten vastalauseessa vaadittiin hallitukselta selontekoa siitä, millaisia vaikutuksia ylikireällä kansallisella ilmastopolitiikalla on elinkeinoelämämme kansainväliseen hintakilpailukykyyn tilanteessa, missä muilla mailla on maltillisemmat ilmastotavoitteet ja suuremmat energiatuet niin kotitalouksille kuin yrityksille. Samalla mm. vaadittiin Suomen pakolaiskiintiön väliaikaista laskemista nollaan, jotta varat riittäisivät ukrainalaisten pakolaisten vastaanottamiseen.

VaVM 18/2022 vp HE 121/2022 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi

Hallituksen esityksessä myönnettiin suomalaisille sähköntuottajille 10 miljardin euron luottolimiitti, jotta yritykset selviäisivät sähkön kallistumisen aiheuttamista äkillisesti kohonneista vakuusvaatimuksista.

Perussuomalaisten vastalauseessa muistutettiin, että Venäjän hyökkäyssodan uusin vaihe käynnistyi helmikuussa 2022 ja sähköntuottajien rahantarve oli hallituksen tiedossa jo heinäkuussa 2022. Perussuomalaisten mielestä vaihtovelkakirjalaina tai pääomitusanti, joka olisi pienentänyt yksityisten osakkeenomistajien suhteellista omistusta valtioon verrattuna, olisi voinut olla paremmin julkisen sektorin edut turvaava vaihtoehto, mutta sellaisen valmistelu olisi edellyttänyt järjestelyjen aloittamista ajoissa. Tämän hallitus jätti tekemättä. Siksi perussuomalaisten vastalauseessa edellytettiin luottojen myöntämisen ehtona vakuuksia.

Pöytä on katettu

Keskiviikko 8.3.2023

Kolumni julkaistu Kalevassa 8.3.23

Pöytä on katettu



Eduskuntavaaliehdokkaat ovat sännänneet vaalikentille innolla. Pöydät on katettu esitteillä, jakotavaralla, grillissä höyryää vaalimakkarat ja puolueiden pahvimukeista nautitaan lämmintä kahvia. Vaalilupauksia tehdään ja annetaan.

 

Valtiovarainministeriö kattoi tuleville kansanedustajille toisenlaisen pöydän. Maanantaina esitettiin lukuisa joukko toimenpiteitä, joilla tulevien hallituskausien aikana voitaisiin tasapainottaa valtion taloustilannetta. Tässä pöydässä kaikuvat erilaiset lupaukset. Virkamiesten pyyntö on kaino; valitkaa tästä nippu veronkorotuksia tai leikkauksia ja siten palvelut voidaan turvata myös tuleville sukupolville. 

 

VM:n ehdotuksen tarkoitus on tuottaa tietoa yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi. Kysymyksessä ei ollut mikään suoraan sovellettava leikkauslista. Hyvä niin. Kokonaisuudessaan sopeustarve on 9 miljardia euroa kahdessa vaalikaudessa. Tulevalla hallituksella riittää pohdittavaa, ensin hallitusneuvotteluissa ja sitten vaalikauden aikana.

 

Lähtökohtaisesti kaikki toimet ovat joko menoleikkauksia, veronkorotuksia tai työllisyyttä lisääviä toimenpiteitä. Voisiko olla lisäksi jokin neljäs tapa pienentää julkisia menoja? Kenties julkisten palvelujen sujuvampi ja tehokkaampi tuottaminen saattaisi tuoda säästöjä. Jos kansalaiset käyttäisivät vähemmän sote-palveluja, lyhenisivät jonot, ja usein nopea hoitoonpääsy olisi se eniten kustannuksia alentava keino. Tällä hetkellä tilanne on ymmärtääkseni päinvastainen. Palveluja käytetään, hoitojonot kasvavat ja kustannuksia syntyy. Ongelma tässä ajatuskulussa on se, että kansalaisten tulisi olla terveempiä. Siihen on aika hankala vaikuttaa. Sote-palveluiden laadukas ja tehokas tuottaminen saattaisi kuitenkin olla yksi osatekijä, jolla saadaan hiukan tasapainotettua talouttamme. Parannetaanko ensin sote ja sitten kansalaiset vai päinvastoin?

 

Perussuomalaisten kannalta osa esitetyistä keinoista on jo tuttuja esimerkiksi aikaisemmista vaihtoehtobudjeteistamme. Leikkaukset toissijaisista kohteista kuten kehitysavun laskeminen OECD-maiden keskiarvoon, oleskelulupamenettelyn tehostaminen tai joidenkin koulutusohjelmien lyhentäminen vuodella sisältyisivät omaan keinovalikoimaamme. Julkisen talouden tasapainottaminen tulisi tehdä ensisijaisesti menoja leikkaamalla, ei veronkorotuksilla. 

 

Valinnat ovat varmasti vaikeita. Niille tulee olla kansalaisten tuki. Useita säästöjä kannattaa tehdä asteittain, jotta vaikutukset olisivat mahdollisimman vähäiset. Ja ennen kaikkea täytyy muistaa että yhteiskunnan vähäosaisimmilta ei voi säästää, olemme yhtä vahvoja kuin heikoin lenkki.

 

Kaikki on vielä omissa käsissämme. Valitkaamme viisaasti.

 

Ville Vähämäki

kansanedustaja (ps.)

 

Metsien ja peltojen ryöstö estettävä

Tiistai 28.2.2023

Kolumni julkaistu paikallislehdissä viikolla 44/2022

Metsien ja peltojen ryöstö estettävä

Komission ennallistamisasetus on Suomen kannalta pöyristyttävin, kallein, EU:n toimivaltaa aiheettomasti laajentavin, vaikutusarviot laiminlyövin ja Suomen suvereniteettia eniten kaventava esitys, mitä kuluvan hallituskauden aikana EU:sta on Suomelle lähetetty, vaikka Suomelle haitallisia ja kalliita esityksiä on ollut Fit for 55:stä elpymispakettiin vaikka kuinka monta. 

Käyn lyhyesti läpi ennallistamisasetuksen kritiikin EU:n keskeisten periaatteiden kannalta, sekä arvioin tehtyjä vaikutusarvioita, tai pikemminkin niiden epärealistisuutta. 

Jostain minulle tuntemattomasta syystä hallitus nukkui asian ohi kesällä. Suomi ei käyttänyt tilaisuuttaan toissijaisuushuomautukseen, mutta Ruotsi käytti ja puolusti näin kansallista etuaan. Ruotsissa siis käytännössä katsottiin, että kansallisella sääntelyllä saavutetaan tavoitteet paremmin. Esitys ei kuitenkaan voi mitenkään noudattaa toissijaisuusperiaatetta Suomessakaan. Saavuttaisimme aivan varmasti saman tason kansallisilla Helmi ja Metso -ohjelmilla.

Esitys ei noudata myöskään suhteellisuusperiaatetta. Nyt aiemmin allekirjoitettuja sopimuksia ympäristötavoitteista käytetään perusteena suoraan Suomea sitovalle lainsäädännölle ja toimivallan siirrolle kansalliselta tasolta EU:lle. Epärealististen tai kohtuuttomien tavoitteiden saavuttamisen edellyttäminen ei voi olla peruste toimivallan näin laajalle siirrolle, eikä varsinkaan toteuta suhteellisuusperiaatteen henkeä. Lisäksi vaikutusarviot eivät yksiselitteisesti vastaa sitä, mitä EU-komissio väittää niiden olevan, eikä niitä voi siten käyttää suhteellisuusperiaatteen täyttymisen perusteluina. 

EU:n perussopimuksissa ei ole määritelty oikeusperustaa EU:n yhteiselle metsäpolitiikalle.

Valtioneuvoston EU-selonteon mukaisesti metsäpolitiikan tulee olla jatkossakin EU:ssa kansallisen päätäntävallan piirissä, koska jäsenvaltiot ja niiden olosuhteet ovat erilaisia. EU:lla on toimivaltaa ympäristö-, maatalous- ja energiasektoreilla, jotka joko suoraan tai välillisesti vaikuttavat metsiin. Metsäpolitiikan kuuluu olla kansallisen päätäntävallan piirissä, eikä ehdotettu asetus ei ole hyväksyttävissä.

Suomi on ikiaikaisesti hyödynnetty metsää, maataloutta ja soita. Niitä on raivattu sotien jälkeen käsipelillä ja ruokittu nälkäiset suut. Nyt nämä turvepellot ja suometsät täytyisi Brysselin herrojen mielestä ennallistaa. On moraalisesti väärin, että EU edes esittää, että juuri Suomen ja Ruotsin tulisi kantaa suurin taloudellinen taakka ennallistamisessa vain sen takia, että muissa maissa ei metsiä, järviä ja soita juuri ole. Mikäli esitys olisi toteutettu reilulta pohjalta, Saksa tai  Ranska voisivat ennallistaa metsänsä vuosisatojen takaiseen tilaan, tai vaihtoehtoisesti maksaa Suomelle vaadituista ennallistamistoimistamme käypä korvaus.

Esitys uhkaa Suomen budjettivaltaa. Nopeasti ajateltuna luulisi asian olevan siten, että komissio myös ohjaa Suomelle varoja ennallistamisasetuksen täytäntöönpanoon. Näin ei kuitenkaan ole, vaan valtiolle aiheutuvat vuosittaiset kustannukset ovat komission mukaan 931 miljoonaa euroa. EU-komissio pystyy myöhemmin muuttamaan delegoiduilla asetuksilla eli ilmoitusluonteisesti esityksen oleellisinta sisältöä, eli sitä mitä ja miten pitää ennallistaa. Vuosittaiset kustannukset voivat nousta valtavasti. Esitys on siten budjettisuvereniteettimme ja parlamentaarisen itsenäisyytemme kannalta vaarallinen esitys. Hintalappu on 30 miljardia koko 30 vuoden ajalta.

Esityksessä ei ole mitenkään huomioitu niitä kustannuksia, joita syntyisi yksityisille maanomistajille tai elinkeinoelämälle, tai miten vapaaehtoisen noudattamisen loppuessa esimerkiksi maa-alueiden pakkolunastukset tai käyttökiellot toteutettaisiin, alkaen purettavista rantamökeistä maa- ja metsätalouden alasajoon.

Olisi hyvin outoa, jos esityksen mukainen laaja ennallistaminen ei siis nostaisi kustannuksia esimerkiksi kaksinkertaisiksi ilmoitetusta. Todennäköisesti ennallistamisen suorat kulut, välilliset kustannukset ja taloudellisen toimeliaisuuden menetykset kasvaisivat 60-100 miljardin euron luokkaan. Tämä ei pelkästään vaarantaisi, vaan todennäköisesti tuhoaisi Suomen julkisen talouden kestävyyden.

Nyt on viimeinen hetki pelastaa suomalainen maa- ja metsätalous sekä metsäteollisuus. Ennallistamisasetus tulee kaataa, ja se saattaa tarkoittaa myös tämän hallituksen kaatumista.

Ennallistamisasetus uhkaa talouskasvua

Keskiviikko 2.11.2022

Kolumni julkaistu Kalevassa 2.11.2022

Ennallistamisasetus uhkaa talouskasvua

Euroopan unionin komission ehdotus EU-asetukseksi luonnon ennallistamisesta iskee erittäin vakavasti Suomen valtiolliseen suvereniteettiin, eduskunnan budjettivaltaan ja valtion sekä kuntien talouteen. Erityisen vakavasti se vaikeuttaa maa- ja metsätaloutta sekä metsäteollisuutta Pohjois-Pohjanmaalla.

Suomelle koituvat kustannukset ovat esityksen mukaan kolmanneksi suurimmat ja bruttokansantuotteeseen suhteutettuna kaikkein suurimmat EU-maista. Kustannukset ovat täysin kohtuuttomat kuviteltuihin hyötyihin verrattuina. Komissio arvioi kustannusten olevan valtiolle 930 miljoonaa vuodessa 30 vuoden ajan. Tämän lisäksi on arvioitava yksityisille metsänomistajille, maataloudelle ja metsäteollisuudelle tulevat kustannukset. 

EU on tällä vaalikaudella tehnyt useita Suomelle erityisen kalliita ja päätösvaltaa kaventavia esityksiä kuten elvytyspaketti, Fit for 55 ja taksonomia. Hallitus on niiden osalta epäonnistunut kansallisten etujemme puolustamisessa. Ennallistamisasetus on näitäkin vakavampi isku maatamme, kansantalouttamme ja julkista talouttamme vastaan.

EU-asetuksena se ei ota millään tavoin huomioon Suomen erityisolosuhteita, elinkeinoja eikä maamme nykyistä korkeaa luonnon ja elinympäristön suojelun tasoa. Meillä on omat kansalliset ohjelmamme suo- ja metsäalueiden suojelemiseksi. Hanke on ideologinen ja edistää liittovaltiokehitystä sekä vallan keskittämistä EU:n virkamieshallinnolle. Uhkana nimittäin on, että delegoiduilla säädöksillä annettua valtaa laajennetaan myöhemmin.

Suomi ei käyttänyt kesällä tilaisuuttaan toisijaisuushuomautukseen. Ruotsi käytti ja puolusti kansallista etuaan. Hallitus ei tule vastustamaan esitystä myöhemmin, joten esitys on torjuttava kansanedustajien toimesta. Suuren valiokunnan ei tule antaa poliittista mandaattia valtioneuvostolle hyväksyä esitystä nykyisessä muodossa tai muutettuna. 

Esityksen ongelmallisin seikka liittyy eduskunnan budjettivallan kaventamiseen. Pahimmassa tapauksessa otamme komission laskelmien kustannusten mukaisesti vuosittain 930 miljoonaa lisävelkaa, joilla sitten ennallistamme luontoa esimerkiksi lapiomalla suo-ojia tukkoon. Tällöin menetämme metsien kasvun ja sitä kautta hiilinielu pienenee. Ennallistamisasetuksen kustannukset on yhteisesti maksettava. Asetus siis heikentää valtiontaloutta, ja näin ollen vaikutukset ovat koko yhteiskuntaa läpileikkaavat.

Toivottavasti järjen ääni voittaa tässä tapauksessa ja pystymme säilyttämään metsäpolitiikan kansallisessa toimivallassa. Vain tällä tavoin suojaamme yksityisten metsän- ja maanomistajien omaisuudensuojan, turvaamme metsä- ja sahateollisuudelle puunsaannin jatkossakin. Näin mahdollistamme työpaikkojen ja talouskasvun syntymisen Pohjois-Pohjanmaalle ja koko Suomeen. 

Suomi seisokoon puujaloilla jatkossakin!

Miljardien energiatuki saksalaisille

Keskiviikko 20.7.2022

Julkaistu paikallislehdissä viikolla 29/2022

Miljardien energiatuki saksalaisille

Fortumin tytäryhtiö Uniper on pulassa maakaasujohdannaisten kanssa. Käytännössä Uniper on myynyt ennakkoon maakaasua edulliseen hintaan saksalaisille yrityksille. Kun kaasun hinta on moninkertaistunut, ovat Uniperin tappiot valtavat. 

Kolikon kääntöpuoli on se, että jos maakaasun hinta nyt lähtisi laskuun, niin nyt mahdollisesti myydyt johdannaiset toisivat runsaat voitot. Erääksi vaihtoehdoksi on ehdotettu maakaasukaupan eriyttämistä ja kansallistamista Saksan omistukseen. Tällöin Saksa luultavasti ottaisi käyttöön force majoure -säännöt ja ylimmän hätätilaluokituksen. Tämä pakottaisi saksalaiset yhtiöt maksamaan markkinahintaa lähempänä olevaa kaasun hintaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että tappiot alkuvuoden maakaasukaupasta jäisivät Fortumille ja suomalaisille energiankäyttäjille, jättimäiset voitot puolestaan tulevaisuuden energiakaupasta saksalaisille.

Perussuomalaiset jättivät talousvaliokunnan kokouksessa valtioneuvoston omistajaohjausyksikölle ja omistajaohjauksesta vastaavalle ministerille 19 kirjallista kysymystä. Vastaukset ovat luultavasti luottamuksellisia. Käyn nyt päällisin puolin keskeisiä kysymyksiä läpi.

Fortum myönsi 8 miljardia tammikuussa konsernirahoitusta Uniperille lainojen ja takausten muodossa. Fortumin pörssitiedotteessa annettiin ymmärtää rahoituksen menevän johdannaissopimusten vakuusvaatimuksiin, jotka Uniper voisi saada takaisin kun kaasun myyntisopimukset raukeavat tai markkinahinnat laskevat.

Kysyimme muun muassa, miksi rahoituksen yhteydessä ei vaadittu kiinteähintaisten toimitussopimusten purkamista, ja näin estetty sitä että annetut rahat eivät mene saksalaisten energiatukiin? Pyysimme myös arviota nykyisistä sopimuksista ja niiden aiheuttamista kustannuksista, sekä edellytyksiä irtaantua kiinteän hinnan sopimuksista. 

Keskeinen osio kysymyksiämme on se, onko Uniper tiedottanut Fortumia riittävän ajoissa ongelmistaan, onko Fortum puolestaan tiedottanut valtioneuvoston omistajaohjausyksikköä vastaavasti? Edelleen onko valtioneuvosto saanut tiedon riittävän ajoissa, ja onko valtioneuvosto informoinut eduskuntaa vastaavasti. 

Fortumin oma pääoma oli ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 8,7 miljardia euroa. On todennäköistä, että Uniper ei pysty maksamaan Fortumilta saamaansa rahoitusta takaisin. Kuinka paljon Saksan valtio aikoo palauttaa Uniperin rahoituksesta Suomelle? Rahat ovat menneet kilpailijayritystemme energiatukiin. Jos emme saa Saksan valtiolta rahoja takaisin joudummeko pääomittamaan Fortumia Suomen valtion kustannuksella?

Avainkysymys on se, mistä Suomen valtio aikoo kerätä takaisin sen päivittäin syntyvän noin 30 miljoonan euron tappion? Jos Uniperin maakaasukauppa pystyttäisiin pitämään omissa käsissä, niin tällöin tulevien vuosien aikana voisi maakaasuvälityksen voitoilla kuitata tappiot. Omistajan taskut täytyvät tämän väliajan olla syvät ja pää jäänviileä.

Vastauksia saadaan kuluvien viikkojen aikana.

Ville Vähämäki

kansanedustaja (ps.)

Omituisia aikoja

Keskiviikko 29.6.2022

Julkaistu Kaleva-lehdessä 29.6.2022

Omituisia aikoja

Elämme outoja aikoja. Tämän viikon maanantaina Venäjä ajautui ainakin teknisesti maksukyvyttömään tilaan, koska ei pystynyt pakotteiden vuoksi maksamaan valtionlainojensa korkoja. Vastauksena pakotepolitiikkaan Venäjä toimittaa vähemmän energiaa EU:lle. Saksa on siirtynyt maakaasun saatavuusongelmien takia kolmiportaisen varautumisasteikkonsa kakkostilaan, kolmannella asteella Saksan hallituksella on täysi määräysvalta maakaasun jakeluun. Vastaavia hätäsuunnitelmia on aktivoitu Itävallassa, Hollannissa, Ruotsissa ja Tanskassa. Suomessa olisi tarpeen varautua tulevaan talveen perumalla ilmastopäätöksiä ja nostaa turvetta huoltovarmuuden ylläpitämiseksi.

Italian Sintrassa järjestetään jokavuotinen Euroopan keskuspankin kesäseminaari, joka tuo paikalle maailman keskuspankkien johtajia. Keskeinen huoli lienee miten madaltaa samalla inflaatiota, mutta kuitenkin estää taantuma. Markkinaodotukset alkavat kohta kääntyä siihen suuntaan, että korkojen nostoa seuraa jo loppuvuodesta korkojen lasku. Inflaatio laukkaa Suomessa 7 prosentin lukemissa ja muualla mennään vielä korkeammalle. Tällä kertaa inflaatio on kuitenkin tarjontapuolen inflaatiota ja korkojen nosto ei ole oikea lääke tähän hätään.

EKP:n tutkimuspaperissa ehdotettiin joustoelementtejä hiiliverotukseen. Taloudellisen taantuman uhatessa lasketaan ilmastoveroja ja nousukaudella toimitaan päinvastoin. Talouden tukeminen verotuksella on juurikin sitä politiikkaa mitä mm. Saksa, Espanja ja Italia ovat toteuttaneet, eli on laskettu bensaveroja tai madallettu sähkön hintaa. Sekoitevelvoitteen poistaminen kokonaan ja vastaavat veronalennukset kuin kilpailijamaissamme olisivat myös palkkainflaatiota hillitseviä toimia. 

Kansalaisten ostovoimaa täytyy pitää yllä kolmella komponentilla: verotaulukoiden ennakoivalla indeksitarkastuksella ja työtulovähennyksen nostolla, energiaverojen laskemisella sekä kaikille osapuolille reiluilla palkkaratkaisuilla. Ilman mitään toimenpiteitä ostovoimasta katoaa tänä vuonna jopa noin 6 prosenttia. 

Polttoaineverojen laskemista on vastustettu sillä, että se hyödyttäisi eniten rikkaita. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Ymmärrykseni mukaan polttoaineverojen laskeminen hyödyttää lähinnä niitä, jotka käyvät tankkaamassa eniten. Ja uskallan jopa väittää, että juuri ne eniten tankkaavat eivät ole rikkaimpia, vaan ovat suurimpia välillisten verojen maksajia. Polttoaineiden hinnasta kun jopa noin 60 prosenttia on veroa. 

Keskiössä tulevissa budjettipäätöksissä täytyy olla kansalaisten ostovoiman tukeminen ja sitä kautta kotimaisen talouden pitäminen vahvana. Pitkien etäisyyksien maakuntana polttoaineverojen lasku hyödyttäisi erityisesti Oulua ja koko aluettamme huomattavasti. Toivon hallitukselta hyviä päätöksiä elokuun budjettiriihestä!  

Ville Vähämäki

kansanedustaja (ps.)

Turvallinen Oulu

Keskiviikko 4.5.2022

Julkaistu Forum24-lehdessä viikolla 18/2022

Turvallinen Oulu

Eduskunnassa on käsittelyssä hallituksen selonteko turvallisuusympäristön muutoksesta. Turvallisuusympäristön muutoksen takia tehdään runsaasti panostuksia lisäbudjetin yhteydessä, mutta myös tulevien vuosien aikana. Puolustusvoimien lisäykset ovat yli 2 miljardia ja sisäministeriön kautta tehdään yli miljardin panostukset julkisen talouden suunnitelmaan. Nämä luvut sisältävät myös pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuvat kustannukset.

Erityisesti minua ilahduttaa rajojen turvallisuuteen tehtävät panostukset. Uusien valvontalentokoneiden hankkiminen oli ajankohtaista, koska edelliset tulivat käyttöikänsä loppuun. Myös maanpuolustusjärjestöjen toimintaan tehdään lisäpanostuksia. MPK:n tekemä arvokas toiminta vastaa kansalaisten tarpeeseen osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön ja koulutukseen. Turvallisuutemme vahvistuu.

Julkisen talouden suunnitelmassa varmistetaan 7500 poliisimiehen tavoitetason ylläpito tulevien vuosien ajaksi. Tällä tavoin ylläpidämme perusturvallisuutta, ja ehkäisemme yhteiskunnan kannalta haitallisimpia tekoja mm. henkeen ja terveyteen sekä fyysiseen koskemattomuuteen kohdistuvia rikoksia.

“Turvallisuus on perusoikeus. Henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus ja turvallisuus ovat asioita, joita Oulun Perussuomalaiset ovat edistäneet eri yhteyksissä.” Edellä on suora lainaus valtuuston huhtikuun kokouksesta Perussuomalaisten ryhmäpuheesta. Käsittelyssä oli laaja hyvinvointiraportti vuodelle 2022. Vetosimme muihin valtuutettuihin, jotta ryhtyisimme toimiin oululaisten turvallisuuden parantamiseksi.

Koko maatamme ajatellen eräs seikka mihin täytyisi löytyä lähiaikoina lisäyksiä on väestönsuojelun kokonaisuus. Tämä lähtee ihan perusteista, eli väestönsuojien kunnostus, käytön koulutus, ja tähän laadittavat ohjeistukset. Myös Pelastusopiston lisäresurssointi tulevina vuosina on välttämätöntä, jotta saamme 1000 uutta pelastajaa eläköitymässä olevien tilalle.

Oulussa on runsaasti osaamista erilaisista turvallisuuteen liittyvistä asioista, olivatpa ne teknologiaan tai ihan käytännön työhön liittyvää. Oululaisten turvallisuustieto on hyvällä tasolla. 

Voisiko meiltä löytyä jotain kaupallistettavaa tuotetta tai konseptia, jolla voisimme lähteä hakemaan maallemme vientituloja? Yliopistollamme tehdään varmasti useilla aloilla erinomaista tutkimusta turvallisuuteen liittyvissä teemoissa. Ammattikorkeakoulussamme puolestaan on tki-toiminnassa aktiivinen ja uskoisin että joitakin hankkeita liittyy myös turvallisuuden lisäämiseen. 

Arjen perusturvallisuus lähtee kuitenkin ihan tavallisesta huolellisesta perustekemisestä. Turvallisuuden luomme me, tavan kansalaiset. Yhdessä.

 

Elämisen kalleus

Tiistai 12.4.2022

Julkaistu paikallislehdissä viikolla 15/2022

Elämisen kalleus

Bensan sekä dieselin hinta pyörii yli kahden euron hinnoissa ja kahvipaketti puolestaan vajaassa seitsemässä eurossa. Ovatko kalliit hinnat tulleet jäädäkseen ja miten kansalaisille voidaan hyvittää kohonneita elinkustannuksia?

Sosiaalietuuksiin tulee korotus aikaistetusti tänä vuonna. Etuudet joka tapauksessa nousevat elinkustannusindeksin myötä. Ongelma tässä on se, että tämä ei välttämättä auta kaikkia ihmisryhmiä tasapuolisesti. Korotuksen olisi syytä tulla voimaan mahdollisimman nopeasti. 

Polttoaineiden hinnat hirvittävät. Uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen lasku vaikuttaa pumppuhintoihin laskennallisesti 12 senttiä. Luultavasti jakeluvelvoitteen muutos laskee enemmän dieselin hintaa, koska jakeluvelvoitetta täytetään enemmän uusiutuvalla dieselillä. 

Olisi kenties ollut paikallaan tehdä väliaikainen huojennus polttoaineiden verotukseen kuten Ruotsissa. Myös työkoneissa käytettävään moottoripolttoöljyyn olisi pitänyt tehdä veromuutoksia, jopa tiputus EU:n sallimalle minimitasolle olisi ollut paikallaan. Nyt monet erilaisissa sopimuksissa kiinni olevat urakat tuottavat tekijöilleen pahimmassa tapauksessa tappiota. Esimerkiksi Kela-kyytien sopimukset on voitu neuvotella paljon alhaisemmalla polttoaineen hinnalla.

Työmatkakustannusten kasvu risoo heitä, joilla on pitkä työmatka. Jotkut yksittäiset työpaikat ovat korvanneet työntekijöilleen matkakulujen kasvua. Pitkien etäisyyksien Pohjois-Suomessa liikkumisen kustannukset on todellinen ongelma. Töihin sekä harrastuksiin kulkeminen vaatii usein oman auton käyttöä. Tarvitaan vielä lisää toimenpiteitä jotta liikkumisen kustannuksia saadaan alennettua. Pelkkä jakeluvelvoitteen poisto olisi väliaikaisesti vaikuttaisi 30 senttiä alentavasti polttoaineen hintaan.

Inflaatio eli kustannusten nousu näkyy kaupassa useiden tuotteiden kohdalla. Yhdysvalloissa ollaan pitkään pysytty yli 7 prosentin lukemissa mutta nyt myös euroalueella noustiin maaliskuussa 7,5 prosenttiin. Suomessa ollaan onneksi vielä alle viiden prosentin luvuissa. Useiden työntekijöiden osalta tämä tietää reaaliansioiden laskua, koska palkankorotusten yleinen linja on ollut parin prosentin tuntumassa. 

Kasvanut inflaatio johtuu korona-aikana tehdystä elvytyksestä. Yhdysvalloissa elvytys johti myös laajaan työpaikan vaihtoon paremman palkan perässä. Suomessa vastaavaa ilmiötä ei olla nähty ainakaan vielä. Toivottavasti inflaatiolukemat pysyvät Suomessa euroaluetta maltillisempina myös jatkossa. Tällä saattaa olla koko yhteiskunnan vientikilpailukykyä vahvistavaa vaikutusta joillekin toimialoillemme.

Ukrainan sodan vaikutukset heijastuvat laajasti koko Pohjois-Suomeen ja useille eri aloille. Tässä lyhyehkössä tekstissä ei valitettavasti kaikkia vaikutuksia esimerkiksi lämmityskustannuksiin, rakennustarvikkeiden hintoihin, energiapuun kysyntään tai vaikkapa vientiyrityksiimme pysty kuvaamaan. Osa vaikutuksista selviää vasta kevään ja kesän aikana. 

Lopuksi toivon rohkeutta ja voimia Ukrainan urhoolliselle kansalle. Slava Ukraini!

Vakautta ja kasvua

Keskiviikko 23.2.2022

Julkaistu Kalevassa 23.2.2022

Vakautta ja kasvua

Eduskunnan kevättä tulevat värittämään keskustelut polttoaineiden hinnasta, maatalouden hätätilasta sekä yleisestä hintojen noususta. Ukrainan kriisi puolestaan voi vaikuttaa monin tavoin tavanomaiseen elämäämme. Nouseva inflaatio ja lainakorot huolettavat asuntovelallista. Onneksi korona kuitenkin näyttää jossain määrin väistyvän, vaikka tartuntamäärät ovatkin suuria.

Kaiken tämän myllerryksen keskellä eduskunnassa on käsittelyssä Euroopan unionin jäsenmaiden välinen finanssipoliittinen sopimus. Vaikka tämä sopimus ei itsessään ole tuonut talouskasvua, niin silti tätä sopimusta kutsutaan vakaus- ja kasvusopimukseksi. Valtioiden julkisen velan suhde saisi sopimuksen mukaan olla enintään 60 % bruttokansantuotteesta ja vuosittaisen alijäämä voisi olla enintään 3 prosenttia.

On sanomattakin selvää, että säännöstö on vanhentunut ja kaipaa selkeyttämistä. Asiaa kuvaa helpoimmin se, että sääntöjen täsmennyksiä ja tulkintoja on jo liki tuhat sivua. Koronan aikana minkään maan ei tarvinnut noudattaa sopimusta. 

Koska kysymyksessä on unionin jäsenmaiden välinen sopimus, on neuvotteluista odotettavissa hankalat. Nykytilanne suosii velkaisia maita, jotka eivät ole noudattaneet sopimuksia. Kaiken lisäksi heitä on palkittu tästä holtittomasta velkaantumisesta luomalla erityinen elvytyspaketti, jonka maksumiehenä ns. rikkaammat maat ovat.

Jotta Suomi ei joutuisi olemaan jatkossa Etelä-Euroopan velkojen maksumiehenä, pitäisi rahaliiton alueelle palauttaa markkinakuri. Nykytilanteessa Euroopan Keskuspankki ja rikkaat maat käytännössä takaavat valtioiden velat ja myös mahdollistavat matalan korkotason asiansa huonosti hoitaneille maille. 

Jokaisen maan tulisikin laskea liikkeelle pieni määrä sellaisia velkakirjoja, joita muut eivät takaa. Nämä myös leikattaisiin ensimmäisenä mahdollisessa velkaleikkauksessa. Nämä ‘no-bailout’ -velat mahdollistaisivat jäsenmaiden taloudellisen tilan seuraamisen korkoerojen avulla.

Sääntöjen uudistuksen yhteydessä on ehdotettu myös sitä, että ns. vihreiden investointien velkaa ei laskettaisi mukaan velkasuhteeseen. Tämä täytyy ehdottomasti torjua. Tämä ohjaisi maita ylivelkaantumaan ja kasvattaisi EU-komission valtaa talouspolitiikassa.

Tulemme ehdottamaan muun muassa sitä, että muissakin jäsenmaissa otetaan käyttöön vastaava kehysmenettely mitä Suomessa. Maakohtainen budjettivajeen enimmäismäärä on kytkettävä kasvunäkymiin. Valtiollisten velkaleikkausten mahdollisuus on luotava välittömästi sekä palattava markkinakurimalliin. Velkakriteereiden lisäksi tulisi tarkastella maiden vaihtotasetta ja sen kertymää. 

Yhteisten pelisääntöjen uudistamisella on kiire, jotta suomalaiset eivät enää joutuisi maksamaan eteläisten maiden velkaantumista ja jotta eduskunnan budjettivalta säilyisi täysimääräisenä.

Ville Vähämäki, kansanedustaja (ps.)

Vihreän diilin ongelmat

Keskiviikko 20.10.2021

Kolumni julkaistu Kalevassa 20.10.2021

Vihreän diilin ongelmat

Selasin polttoaineiden hintasivustoa alkuviikosta. Lähestymme uhkaavasti kahden euron litrahintoja, ja tämä on erittäin ikävä asia pitkien välimatkojen Pohjois-Suomessa. Samaan aikaan sähkön ja muun energian hinta kallistuu useiden eri seikkojen takia. Valitettavasti näyttäisi siltä, että energian ja liikkumisen hinta pysyy korkealla jatkossakin. Pääsyy on komission ehdottamassa vihreän kehityksen ohjelmassa ja siihen sisältyvässä ilmastopoliittisessa valmiuspaketissa. 

Keskellä lämpimintä heinäkuuta komissio esitteli kyseisen Fit for 55 -paketin. Tämän tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Paketti puolestaan jakaantuu kahteentoista eri säädökseen. 

Eduskuntaan on saapunut ensimmäisiä komission ehdotuksia kommentoitavaksi. Esimerkiksi energiatehokkuuden kehittämiseen tähtäävä direktiivimuutos rajaisi Suomen energian loppukulutuksen tasolle 255 TWh vuonna 2030. Vuosittainen sitova energiansäästövelvoite korottuisi lähes kaksinkertaiseksi. Julkisen sektorin peruskorjausmäärä tuplaantuisi ja korjauksilla täytyisi saavuttaa lähes nollaenergiataso.

On aivan selvä, että nämä vaatimukset lisäävät sekä julkisen puolen ja yksityisen puolen kustannuksia. Toisaalta vaatimukset heikentävät runsaasti energiaa kuluttavien yrityksiemme toimintamahdollisuuksia. 

Toinen lausunnoilla oleva ehdotus koskee energiatuotteiden sekä sähkön verotuksen uudistamista. Kyseisessä komission ehdotuksessa laajennetaan energiaveropohjaa, siirrytään energiasisältöpohjaiseen veromalliin sekä poistetaan eräitä fossiilisten polttoaineiden verotukia.

Komissio ehdottaa myös liikennepolttoaineiden veroperusteiden yhdistämistä. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että dieselin alempi verokanta jouduttaisiin poistamaan. Tällä hetkellä dieselin veroetu on ollut noin 16,5 senttiä litralta. On tietenkin vielä erittäin epäselvää, mitä muita verotuksen muutoksia tässä yhteydessä tehtäisiin. Mikä on esimerkiksi käyttövoimaveron kohtalo? 

Liikenteen verotus on erittäin olennainen kysymys etenkin Pohjois-Suomessa. Dieselautojen määrä pohjoisessa on erittäin suuri, ja joissakin kunnissa lähes puolet autoista kulkee dieselillä. Kohonneet polttoaineiden hinnat kasvattavat erityisesti tavaraliikenteen sekä henkilöliikenteen kustannuksia. Vaikutuksia on myös alkutuotantoon sekä teollisuuteen. Kuitenkin erityisesti henkilöliikenteessä kohonneiden kustannusten viimekätinen maksaja on tavallinen kansalainen.

Olemme erikoisessa tilanteessa. Toisaalta liikkumisen ja asumisen kustannuksia nostaa energiamarkkinoiden myllerrys, mutta myös poliittisten päätösten todellinen hintalappu alkaa näkymään. Vihreässä diilissä on ongelmia. Näitä paketteja ei pidä hyväksyä ilman korjauksia.

Ville Vähämäki

kansanedustaja (ps.)

Klapit ja villasukat

Tiistai 19.10.2021

Kolumni julkaistu paikallislehdissä viikolla 42/2021

Klapit ja villasukat

Sähkön ja muun energian hinta on jatkanut tasaista nousuaan. Ilmastopolitiikan ratkaisut ovat ajaneet alas kivihiiltä ja ydinvoimaa Euroopassa. Samaan aikaan riippuvuus maakaasusta on kasvanut. Maakaasuvarastoja on ajettu ennakollisesti alas uuden maakaasuputken tieltä. Norjan ylijäämäsähkö virrannee Saksaan ja pohjoismaisen pörssisähkön hinta nousee. Päästöoikeuden hinta on noussut ja sen vaikutukset ovat ennakoimattomat.

Täällä kotimaassa samaan aikaan hallituksen päätökset johtavat turvetuotannon alasajoon. Vapo möi yli 40 kaukolämpöverkkoa ja 130 energiatuotantokohdetta ranskalaiselle sijoitusyhtiölle. Helen nosti kaukolämmön hintaa 29,9 prosenttia, ja se ei edes kattanut kaikkia kustannusten nousuja. Sama lienee edessä myös muualla. 

Bensiinin ja dieselin kohonneet hinnat leikkaavat suomalaisten ostovoimaa. Erityisesti pitkien välimatkojen Pohjois-Suomessa kohonneet polttoainekustannukset vaikuttavat erityisen paljon. Kahta euroa lähestyvät hinnat pistävät miettimään lyhyenkin ajomatkan kustannuksia. Raakaöljyn hinnan on ennustettu nousevan jatkossa, ja se tulee luonnollisesti nostamaan polttoaineiden hintoja.

Todellista suolaa haavoihin aiheuttaa komission ehdotus energiatuotteiden sekä sähkön verotuksen uudistamisesta. Tämä uudelleenlaadittu energiaverodirektiivi on toki vielä neuvotteluasteella, mutta sisältää eräitä verotuksen muutoksia, jotka vaikuttavat toteutuessaan huomattavasti tavallisten suomalaistenkin elämään.

Eräs ehdotus olisi verokantojen yhdistäminen. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi dieselin alemman verokannan poistumista. Dieselin veroetu on ollut noin 16,5 senttiä litralta. Tästä ei toki voida päätellä sitä, että dieselin hinta nousisi tuota määrää, mutta varmasti nousupaineita on verotasojen yhdistämisen yhteydessä. Ehdotus sisältää myös ammattidieselin alemman verokannan mahdollistavan säädöksen poistumisen. Kuljetuskustannukset tullevat nousemaan koko Euroopassa.

Tämä energiaverotuksen uudistamista paketti on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja ilmastopoliittista 55-valmiuspakettia, jonka avulla olisi tarkoitus vähentää hiilidioksiidipäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Nähtävästi tämä tavoite aiotaan osaltaan tehdä säätelemällä energiaverotusta ja luovuttamalla kansallista toimivaltaa komissiolle. Tämän ehdotuksen mukaan komissiolle luovutettaisiin valta nostaa vuosittain verotuksen minimitasoja sidottuna kuluttajahintaindeksiin. Verosi nousevat, ja sinun ei tarvitse tehdä mitään!

Kaiken lisäksi verotusta laajennettaisiin siten, että veron piiriin tulevat vety, turve, biomassapohjaiset polttoaineet kuten polttopuu sekä puuhiili. Verotus tulisi koskemaan myös lentoliikennettä sekä vesiliikennettä eräin poikkeuksin. 

Korostan vielä että kyse on pelkistä ehdotuksista. Näitä ei kannata ylitulkita. Näyttäisi kuitenkin että kaikki merkit viittaisivat energiaverotuksen kiristymiseen. 

Eräs syy kohoaviin energiahintoihin on se, että poliittiset päätökset ovat ylimitoitettuja lyhyellä aikavälillä. Meillä ei ole vielä korvaavaa teknologiaa tarjolla, ainakaan tarpeeksi edullisesti ja riittävillä tuotantomäärillä. 

Palatakseni otsikkoon, voi olla että ensi talvena hyvät kuivat klapit ja lämpimät villasukat ovat paras suoja kohoavia energialaskuja vastaan. Ja kyllä Suomen energiapolitiikka kaipaisi todellista täyskäännöstä. On todella erikoista, että olemme tuontienergian varassa, vaikka meillä on turvetta ja haketta yllin kyllin.

EU:n ilmastopaketti kaappaa vallan

Tiistai 13.7.2021

Kolumni julkaistu paikallislehdissä 28/2021

EU:n ilmastopaketti kaappaa vallan

EU:n uusi ilmastopaketti sisältää useita toimenpiteitä jotka ovat toteutuessaan Suomelle epäedullisia. Eräänä osana pakettia on EU:n metsästrategia eli ‘metsävallankaappaus’, joka tullee säätelemään metsiemme käyttöä. Palaan tähän pohjoissuomalaisille tärkeään asiaan myöhemmin, ja käydään läpi ensin paketin sisältöä yleisesti.

Ilmastopaketin pohjana on EU:n päästövähennystavoite olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Välitavoite vuoteen 2030 mennessä on vähentää hiilidioksidipäästöjä 55 prosenttia. Ilmastopaketti tähtää siis osaltaan näihin tavoitteisiin. Valitettava on kuitenkin se, että monilta osin Suomi on tässäkin paketissa maksumiehen osassa, aivan kuten EU:n elpymispaketissa.

Ilmastopaketti ei sinänsä ole uutta valmista lainsäädäntöä, vaan ehdotuksia. Lainsäädännöksi tämä paketti muuttuu asteittain parin seuraavan vuoden aikana. Ongelmalliseksi asian tekee se, että ilmastotavoitteiden kautta otetaan tosiasiallisesti valtaa pois muun muassa kansalliselta metsäpolitiikalta, ja luodaan siten EU:n yhteistä metsäpolitiikkaa. 

Vastaavaa asteittain tapahtuvaa vallansiirtoa on ollut havaittavissa kauan talouspolitiikassa, jossa unioni on ottanut itselleen finanssipoliittista valtaa ns. salamitaktiikalla, siivu kerrallaan. EU:n muuttuminen velanotto-oikeuden omaavaksi velkaunioniksi, sekä verotusoikeuden omaavaksi fiskaaliunioniksi tapahtui käytännössä elpymispaketin hyväksymisen yhteydessä. Unioni ei jätä kriisejä hyödyntämättä. 

Ilmastopaketti sisältää ehdotuksen päästo-oikeuksien leikkaamisesta sekä päästökaupan ulottamisesta meriliikenteeseen. Tämä toisi ulkomaankaupallemme ja vientiteollisuudemme satojen miljoonien laskun.

Autoilun päästörajoituksia kiristetään, ja käytännössä tämä tarkoittaa autojen verotuksen kiristymistä runsaspäästöisten autojen osalta. Sähköautojen latausverkon laajentaminen ja vaatimukset latauspaikoista lisäävät erilaisia kustannuksia.

Energiaverotuksen minimitasoa esitetään nostettavaksi, tämä vaikuttaa teollisuutemme kustannuksiin. Energiatehovaatimukset tiukkenevat, ja se lisännee erilaisten laitteiden hintatasoa.

Suomalaisten metsänomistajien oikeustajua tulee koettelemaan eniten pakettiin sisältyvä metsästrategia. Tässä strategiassa määritellään se, miten metsiämme voidaan jatkossa käyttää. Esimerkiksi avohakkuu-kielto käytännössä romuttaisi metsäteollisuutemme kilpailukyvyn. Samoin kävisi, jos pehmopaperin valmistukseen tulisi rajoituksia. 

Kysymyksessä on myös pitkälti kysymys metsänomistajien omaisuudensuojasta. Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa joiden omaisuuden arvo voi muuttua metsästrategian takia. Ymmärrykseni mukaan metsän arvoa voi alentaa myös metsän luokittelu, jolloin metsää ostavat tahot eivät välttämättä halua kyseistä metsää ostaa.

Metsistämme on ainutlaatuisen tarkat seurantatiedot. Uskon, että mistään muualta maailmasta ei löydy kuviotasolle ulottuvaa metsätietoa. Myös vuosikymmenten aikana kehityttyjen metsänhoitomenetelmiemme ansiosta metsiemme kasvu on huipputasoa. Tuntuu erikoiselta, että sellaisista maista, joiden metsät ovat aikanaan raivattu pelloiksi, tullaan vaatimaan sitä, että Suomen metsät täytyy tulkita hiilinieluiksi ja hiilivarastoiksi. 

Suomen metsät ovat arvokkaita pelkkinä hiilinieluina. Päästöoikeuden hinnan ollessa 50 euroa per hiilidioksiiditonni, ja metsiemme hiilinielun ollessa 40 miljoonaa tonnia, on hiilensidonnan kokonaisarvo 2 miljardia euroa. Onko Suomi antamassa tämän 2 miljardin euron vuosittaisen hiilensidonnan ilmaiseksi EU:lle?

Aivan lopuksi, jokaista suomalaista kohden Suomessa on 14000 puuta. Tämä on erittäin paljon, kun vertaa siihen, että koko maailmassa on vain 400 puuta jokaista maapallon ihmistä kohden.

Viestimme EU:lle voisi metsästrategian osalta olla Kimi Räikköstä mukaillen; leave us alone, we know what we’re doing eli jättäkää meidät rauhaan, me tiedämme mitä teemme.

544 kertaa kiitos

Perjantai 18.6.2021 klo 8.46 - Ville Vähämäki

Tarkastuslaskennan jälkeen äänimääräkseni näyttäisi kertyvän 544 ja Perussuomalaisten paikkamääräksi varmistui 9. Perussuomalaisen kymmenes valtuustopaikka jäi laskelmien mukaan vain 38-39 äänen päähän. Äänet on laskettu ja pulinat pois! 

Linnanmaan puolesta

Keskiviikko 26.5.2021 klo 11.00

Linnanmaan puolustamiseksi on noussut kansanliike Pro Linnanmaa. Mistä tässä oikein on kysymys, ja mikä on saanut jo liki 7000 henkeä allekirjoittamaan adressin keskustakampushankkeesta luopumiseksi? 

 

Kaiken taustalla on yliopiston päätös aloittaa hankesuunnittelu keskustakampuksen rakentamisesta Raksilaan. Tämä vaatisi asemakaavan muuttamista Raksilan alueella. Ajoitus on outo, koska Oamk on juuri muuttanut Linnanmaalle.

 

Otetaan suora lainaus adressista: Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, Luke, SYKE ja VTT sekä Linnanmaan yli 200 yritystä muodostavat yhdessä yhden Euroopan suurimmista tiede- ja innovaatiokampuksista. Niiden käytössä on alueella 300 000 neliömetriä tiloja, opiskelijoita on 20 000 ja työntekijöitä 12 000.

 

Pro Linnanmaa -liike vaatii, että Oulu luopuu keskustakampushankkeesta ja Oulun yliopisto kehittää toimintaansa Linnanmaan kampuksella yhteistyössä alueen tutkimus- ja koulutuslaitosten, teknologiakylän yritysten ja opiskelijoiden kanssa. Lisäksi vaaditaan, että Raksilan kahdeksan vuotta valmisteltua asemakaavaa ei tule lykätä keskustakampushankkeen vuoksi.

Pro Linnanmaa -liikkeen argumentit ovat vahvoja. Linnanmaan ‘Piilaakson’ merkitys Oululle on suuri. Linnanmaan resepti yritysten houkuttelemiseen ja pitämiseen Oulussa on saumaton yliopiston, ammattikorkeakoulun ja yritysten yhteistyö. 

Perussuomalaisten valtuustoryhmä kannattaa Linnanmaan innovaatiokeskittymän pitämistä koossa. Aluetta täytyy päinvastoin kehittää ja mahdollistaa sinne tulevat mahdolliset uudet yritysinvestoinnit. Nämä uudet yritysinvestoinnit toisivat lisää mahdollisuuksia alueen kehittymiselle ja nostaisivat palvelutasoa. Keskustakampuksen muodostuminen johtaisi siihen, että innovaatiokeskittymä hajoaisi ja yritysten halukkuus sijoittua ja investoida Linnanmaalle heikkenisi. Tilakustannusten säästö täytyisi tehdä luopumalla kalleimpia peruskorjauksia vaativista tiloista. 

Pro Linnanmaan argumentit (löytyvät sivulta www.adressit.com/pro-linnanmaa)

  1. Yliopistokampuksen sijainti Raksilassa ei lisää yliopiston eikä kaupungin vetovoimaa.

  2. Muuton myötä opiskelijoiden ja työntekijöiden asumiskustannukset kasvavat, mistä aiheutuu yhteiskunnallista eriarvoistumista ja asuntomarkkinoiden polarisaatiota.

  3. Yliopiston hanke viivästyttää ja näivettää sekä Oulun keskustan että Pohjois-Oulun kehitystä.

  4. Raksilan kauppakeskuksen valmiin suunnitelman toteuttamista ei ole  perusteltua pysäyttää vuosikausiksi.

  5. Linnanmaalle on tehty mittavia investointeja, kuten kalliita laboratoriotiloja, ja päätetty uudesta uimahallista, minkä lisäksi alueen uudessa kaavarungossa on varauduttu raitiotieyhteyteen.

  6. Ympäristön hiilijalanjälki kasvaa merkittävästi uudisrakentamisen seurauksena jo olevien tilojen hyödyntämiseen verrattuna.

  7. Muuton myötä Linnanmaan yliopistokäyttöön suunnitelluille rakennuksille on vaikea saada uusia käyttäjiä.

  8. Yliopiston tila- ja pysäköintikustannukset kasvavat merkittävästi Raksilassa Linnanmaahan verrattuna.

  9. Yliopiston muuttoprosessi ja monikampustoiminta synnyttävät vaikeita käytännön ongelmia ja haasteita, joita on vaikea edes ennakoida.

  10. Yliopiston perustehtäviin ei lain mukaan kuulu keskustan elävöittäminen.

  11. Linnanmaan kampus mahdollistaa monitieteellisen opiskelun, koska lääketiedettä lukuun ottamatta kaikki opetus on Linnanmaalla.

  12. Linnanmaan kampus on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö.

 

EU-selonteosta

Keskiviikko 26.5.2021 klo 10.59 - Ville Vähämäki

Kolmantena kevään EU-pakettien kokonaisuutena käsiteltiin valtiovarainvaliokunnassa selonteko Suomen tavoitteista koskien EU-politiikkaa. Ensimmäiseksi käsiteltiin Suomen kestävän kasvun ohjelma (l. kuinka elvytyspaketin rahat jaetaan), toisena osiona oli EU:n omen varojen päätos jolla annettiin unionille verotusoikeus. Vastalauseemme näihin asioihin ovat muissa blogiteksteissä.

Nyt käsittelyssä oli siis Suomen suunta EU:ssa. On kuvaavaa, että ennen tämän asian käsittelyä tehtiin mittavat päätökset EU:n suunnan muutoksesta kohti fiskaaliunionia. Kuten eriävässä todetaan, Suomi on tuuliajolla ja joutuu jatkuvasti muodostamaan kantansa yllätyksellisiin EU:sta tuleviin asioihin.

Ville Vähämäki

ERIÄVÄ MIELIPIDE VNS 7/2020 vp

Perustelut

Yleistä

Valtioneuvoston selonteon tehtävänä on viitoittaa Suomen lähivuosien EU-politiikkaa. Selonteko laaditaan tyypillisesti vaalikauden alussa, ja sitä voidaan luonnehtia eräänlaiseksi hallitusohjelman EU-politiikkaa syventäväksi osioksi. Selonteolla voidaan katsoa olevan poliittista merkitystä, sillä siihen kirjattujen tavoitteiden ja reunaehtojen voidaan olettaa ohjaavan hallitusta toimimaan niiden mukaisesti.

Suomi on tuuliajolla EU:ssa. Suomi joutuu toistuvasti muodostamaan kantansa kiirellisiin ja yllätyksellisiin tukipaketteihin sekä EU:n tiivistämishankkeisiin. Päätöksien merkitystä ei usein hahmoteta täysin päätöksiä tehtäessä. Tämän vuoksi keskeisistä periaatteista ja tavoitteista tulee olla olemassa etukäteen pohdittu ja ylöskirjattu kanta.

Valitettavasti selonteko ei vastaa näihin haasteisiin. Selonteossa on runsaasti keskenään ristiriitaisia tavoitteita tai ehtoja. Lisäksi selonteko sisältää sellaisia tavoitteita, joita vastaan on toimittu aiemmin, tai joita vastaan jopa nykyinen hallitus on toiminut.  

Ehkä tärkeimpänä huomiona, selonteko ei sinänsä sisällä keinoja vastustaa, torjua tai kieltäytyä sellaisista toimenpiteistä tai kehityskuluista, joita Suomi ei voi hyväksyä. 

 

Toimivampi talous- ja rahaliitto

Selonteossa mainitut tavoitteet ovat keskenään ristiriitaiset. Samanaikaisesti korostetaan, että talous- ja rahaliitossa vastuu talouspolitiikasta kuuluu jäsenvaltioille itselleen, mutta toisaalta myönnetään, että ylivelkaantuneillakaan mailla velkakuorma ja finanssipoliittiset säännöt eivät saa tulla välttämättömän elvytyksen tielle. Tämä tosiasiallisesti tarkoittaa yhteisvastuullisuuden kasvattamista, sillä määritelmän mukaan ylivelkainen maa ei kohtuuhintaista luottoa saa kuin muiden takaamana. 

Hallitus on lisäksi rikkonut yllä mainittua maakohtaisen vastuun periaatetta muun muassa elpymispaketin yhteydessä, mikä alleviivaa selonteon onttoutta. Lisäksi hallitus on “poliittista kokonaisharkintaa” käyttäen hyväksynyt pankkiunionin syventämisen nopeuttamista kriisinratkaisurahaston maksatuksien osalta. Aiemman kirjauksen mukaan hallitus ei kannattanut nopeuttamista, ennen kuin pankkien maakohtaiset tilat on saatu suunnilleen samalle tasolle. 

Finanssipoliittisten sääntöjen remontti

Laajalti on hyväksytty, että nykyiset EU:n finanssipoliittiset säännöt ovat vanhentuneita ja osittain jopa pelkkiä kuolleita kirjaimia. Eurokriisin yhteydessä Maastricht-ehtojen jatkoksi luotiin uusia budjettikurisääntöjä, joiden vaikeaselkoisuus, laaja noudattamatta jättäminen ja epätarkoituksenmukaisuus ovat synnyttäneet sääntökehikon uudistustarpeen. 

Keskeisinä tavoitteina tulee olla, kuten selonteko sanoo, no bailout-periaatteen kunnioittaminen ja kansallisen budjettivastuun merkitys. Selonteko kuitenkin samanaikaisesti pitää tärkeänä, että EU-mailla tulee kaikissa tilanteissa olla liikkumavaraa elvyttää. Ylivelkaisten maiden osalta tämä tarkoittaa automaattisesti, että joko muut maat maksavat ylivelkaisten maiden menot suoraan, tai takaavat implisiittisesti näiden maiden velat. Tämä maksatus tai takaus voi tapahtua joko niin sanottujen kertaluonteisten, mutta toistuvasti pystytettävien ad hoc-mekanismien kautta, tai vaihtoehtoisesti pysyvien tukijärjestelmien kautta. 

Kuten asiantuntijalausunnoissa on todettu, niin sanotut epätavanomaiset rahapoliittiset toimet, eli keskuspankin taseeseen tehdyt arvopaperiostot, synnyttävät euromaiden välille tosiasiallisesti mittavia takausvastuita. Eduskunnalle kerrottiin eurojärjestelmän saatavien olevan riskittömiä rahaliittoa perustettaessa, ja erityisesti EKP:n toteuttaessa taseoperaatioita eurokriisin aikana. Tilannekuvan ja seuraamusten osalta ollaan tälläkin kertaa säästeliäitä. 

No bailout, kansallinen budjettivastuu ja elvytysmahdollisuus tulisi varmistaa kaikissa tilanteissa. Ainoa tapa tähän olisi käyttämättä jätettävän velanottokapasiteetin vaatiminen. Ylivelkaisten maiden osalta ainoa keino siihen olisi velkojen leikkaaminen. Toisaalta velkaleikkausten uhka synnyttäisi tilanteen, missä ylivelkaisina pidettyjen maiden velkakirjojen korkotuotossa sijoittajat vaatisivat riskilisää, mikä tarkoittaisi korkojen nousua. Käytännössä euroalue on siis ajautumassa joko velkaleikkausten, markkinahäiriöiden ja korkeampien rahoituskustannusten aikaan, tai syvenevään yhteisvastuuseen ja tulonsiirtoihin.

Käynnissä on EU:n talouspoliittisten sääntöjen uudistamisen lisäksi myös EKP:n rahapoliittisen ajattelun ja sääntöjen uudistaminen. Näillä kahdella osa-alueella tulee olemaan Suomen talouteen sekä Suomen eksplisiittisten ja implisiittisten takausvastuiden ehdollisuuteen, määrään ja laatuun huomattavasti suuremmat vaikutukset kuin kansallisella päätöksenteollamme. Siksi olisi ollut suotavaa, että näitä asioita olisi paalutettu tarkemmin jo tässä selonteossa. Perinteisesti rahapolitiikan katsotaan kuuluvan poliitikkojen mandaatin ulkopuolelle, mutta fiskaalisen dominanssin takia raha- ja budjettipolitiikan välinen raja on hämärtynyt. Tällä voidaan perustella, että EKP:n sääntökehikon uudistamisen arviointi ja kommentointi kuuluu nykyisin mitä enenevässä määrin myös eduskunnalle. 

Kertaluonteinen elpymisväline

Hallitus luonnehtii elpymisvälinettä poikkeukselliseksi, väliaikaiseksi, tarkkarajaiseksi ja kertaluonteiseksi, ja selonteossa esittää, että koska paketti on koronan seurausta, se ei erityisemmin lisäisi moraalikatoa. Ei EU:n perussopimuksen sääntöjen hengen kiertämisessä ole mitään poikkeuksellista, kuten ei siinäkään, että EU-maat yhdessä ottavat suoraan omalle tai välillisesti yhteisen kriisivälineen vastuulle muiden maiden velkoja tai suoraan menoja maksettavaksi. Lisäksi jokainen kriisi on erilainen, jolloin jokaista tukijärjestelyä voidaan aina luonnehtia poikkeukselliseksi.

Elpymisväline ei myöskään ole erityisen väliaikainen, sillä se on takaisinmaksujen osalta voimassa vuoteen 2058 asti, 37 vuoden ajan. On mahdollista, että kyseistä pakettia rullataan pidempään juoksuaikaan, että takaisinmaksulta vältyttäisiin. On todennäköistä, että kun pää on saatu auki alijäämäiselle budjetille, yhteiselle velalle ja tulonsiirtomekanismille, seuraavassa kriisissä käytetään samantapaista mekanismia. 

Väline ei ole kovin tarkkarajainen. Se, että väistyvän takaajan tilanteessakin on vastuille olemassa teoreettinen maakohtainen maksimi, on laiha lohtu, jos se raja on hyvin korkealla. Samoin on syytä huomioida, että lopulta paketti rahoitetaan jäsenmaiden velanotolla, jolloin valmiiksi ylivelkaisten maiden velka-aste tulee paketin myötä nousemaan vaikeasti ennakoitavalla tavalla, ja siten aiheuttaen riskejä myös nettosaajamaille, jotka viime kädessä ovat tulevien pakettien maksajia. 

Väline on kertaluonteinen vain ahtaan tulkinnan mukaan. Käytännössä ylivelkaisten euromaiden tarve jatkuville tulonsiirroille ja velkahelpotuksille yhteisvastuun ja EKP:n rahapolitiikan myötä takaa, että paketteja tehdään jatkossakin. Paras, tai oikeastaan ainoa keino, estää uusien pakettien tekeminen, olisi kieltäytyä joskus, edes kerran, ehdotetusta paketista. Tästä taas seuraa johtopäätös, että perussuomalaisten näkökulmasta oman tahdon ja neuvotteluvoiman puuttuessa EU-asiat etenkin valtiovarainvaliokunnan alaisissa aiheissa ovat viime kädessä ulkopoliittinen kysymys.

On huomionarvoista, että elpymisväline ei Suomelle korkeasta nettomaksusta huolimatta juurikaan elvytä Suomen taloutta tai vienti. Pakettia onkin perusteltu eksistentiaalisilla uhkakuvilla, eli Suomen EU-jäsenyyden tai maineen vaaraantumisella, muiden maiden romahtamisen uhalla ja vastaavien riskillä. Suurilla ja lyhyen ajan sisällä toteutettavilla tulonsiirroilla on kilpailua vääristäviä vaikutuksia, jolloin paketti voi olla jopa Suomelle haitallinen, nettomaksun lisäksi. Selonteko ei käsittele tätä ongelmaa lainkaan. 

Myös hallituksen väite vähäisestä moraalikadosta on outo. Elpymispaketilla nimenomaisesti pelastetaan ylivelkaisten maiden rahoitus lainatakauksilla ja rahalahjoituksilla. Koronan sijaan näitä ylivelkaisia maita olisi voinut kohdata mikä tahansa muu epäsymmetrinen shokki ja tilanne olisi ollut sama.  

 

Reilu verotus ja omat varat

Selonteko suhtautuu EU:n uusien omien varojen kehittämiseen tehtävänä, johon Suomen on osallistuttava, ja näkee ne keinona muun muassa torjua aggressiivista verosuunnittelua sekä hillitä ilmastonmuutosta. Asiantuntijalausuntojen perusteella on selvää, että uusien omien varojen suunnittelu tulee olemaan hankalaa, ja on merkittävä riski, että saavutetut lopputulokset eivät ole Suomelle tyydyttäviä. Samanaikaisesti paine hyväksyä epätyydyttäväkin vero voi olla EU-politiikassa kova, ja sisäpoliittisesti samoin, jos uuden veron vaihtoehtona on EU-jäsenmaksun reipas korotus. 

Vaikka yksimielisyysvaatimuksesta luopuminen saattaisi helpottaa päätöksentekoa ja vähentää tarvetta kalliisiin lehmänkauppoihin, ei Suomen pienenä maana tule vapaaehtoisesti luopua veto-oikeudestaan ja sen tuomasta poliittisesta vallastaan. Suomen pitää vain opetella käyttämään valtaansa. 

Tosiasialliset vaikutusmahdollisuutemme ja liittolaisuudet

Saksan ja Ranskan liittouduttua emme ole enää edes nuukan nelikon kanssa turvassa uusilta integraatiota syventäviltä toimilta. Elpymispakettia suunniteltaessa Ranskan ja Saksan alkuperäinen ehdotus, jossa yhdistettiin lainoja ja lahjoituksia voitti, ja nuukan nelikon valmistelema lyhytaikaisiin lainoihin perustuva malli hävisi. 

Tosiasiat pitäisi hyväksyä, ja myöntää, että Suomella ei ole enää päätäntävaltaa tai vaikutusmahdollisuuksia nykytilanteessa, ja pitäisi päättää milloin ja miten se päätäntävalta otetaan takaisin.

Suomen pitäisi päättää oma linjansa, ja hylätä nykyinen suurten maiden suunnitelmiin mukautuminen. Suomen tulisi tunnistaa EU:n sisällä ne maat, joiden kanssa voimme liittoutua. Tähän asiaan kiinnitti useampi asiantuntijalausunto huomiota, muistuttaen samalla, että uudet elpymispaketit tai sellaisen pysyvä versio voi päätyä neuvottelupöydälle hyvinkin pian. Kahden kolmasosan enemmistön hyväksynnän vaatimisesta voidaan päätellä, että kantojen muodostus, ja keskustelu yli puoluerajojen ja myös opposition kanssa, pitäisi aloittaa heti, kuten myös liittolaisuuksien muodostaminen muiden EU-maiden kanssa.  

Vihreä siirtymä 

On merkkejä siitä, että ilmastonmuutoksen torjumiseen aiempaa enemmän keskittyvä EU voisi alkaa suhtautua Suomen metsiin yhteisenä omaisuutena ja hiilinieluna. Suomen ei pidä luovuttaa päätäntävaltaa kansallisesta omaisuudestamme ulkopuolisille tahoille. Selonteossa tätä aihetta sivutaan varovaisin sanakääntein, mutta tämän tulisi olla selkeä kynnyskysymys. 

Perussuomalaisten konkreettiset ehdotukset

1) Hallituksen on muodostettava välittömästi Suomen konkreettinen kanta EKP:n rahapoliittisten sääntöjen ja EU:n talouspoliittisten sääntöjen uudistustyöhön. 

2) Näiden päätöksien kauskantoisuuden ja merkityksellisyyden vuoksi hallituksen on Suomen kantaa muodostettaessa konsultoitava myös oppositiota ja varauduttava siihen, että kantojen hyväksyttäminen saattaa edellyttää kahden kolmasosan enemmistöä.

3) Suomen EU-vastuiden määrää ei tule enää kasvattaa, vaan niitä on määrätietoisesti pienennettävä.

4)  EU-tason tulonsiirtoja ei tule enää kasvattaa, vaan niitä on määrätietoisesti pienennettävä.

5) Hallituksen on valmisteltava toimenpideohjelma EMU:n hajoamisen ja Suomen siitä eroamisen varalle. Ohjelman olemassaolo ei ole poliittinen päätös sen toteuttamisesta, vaan järkevää ennakkovarautumista. 

6) Suomen on edistettävä EU-jäsenmaiden valtionvelkojen velkasaneerausjärjestelmän luomista.

7) Entisissä ja nykyisissä tukijärjestelmissä, olivat ne sitten raha-avustuksia, korkotukea, lainoja tai takauksia, on aina korostettava ja vaadittava ehdollisuutta ja tuen saajamailta sellaisia toimenpiteitä ja uudistuksia, joilla tukitoimista mahdollisesti aiheutuvat tappiot ja myöhempi tukien tarve voidaan minimoida. 

8) Erityisesti tämä ehdollisuus tarkoittaa, että jokaisen EMU-maan tulee vähentää riippuvuuttaan velanotosta ja lisäksi varjella velanottokykyään muun muassa siten, että velkaantumisasteita madalletaan määrätietoisesti kestävälle tasolle. 

9) EU:n budjettivarojen käyttämistä jäsenmaissa EMU:sta aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseen ei tule hyväksyä. Vain kansallisen tason budjettisopeuttamista on pidettävä hyväksyttävänä, sillä muuten EU luisuisi tulonsiirtounioniksi.

10) Valtionvelkakirjojen maakohtaisia pääomavaatimuksia on kasvatettava pienin askelin siten, että maakohtaiset riskitekijät alkaisivat näkyä lainahinnoittelussa.

11) On otettava käyttöön sääntelymekanismi, joka asteittain kasvattaa valtionlainojen riskikeskittymien pääomavaatimuksia, jotta pankkien kotivaltioittensa velkakirjojen ylipainossa olevia omistuksia saataisiin hajautettua.

12) Hallituksen on laadittava riskianalyysi EKP:n ja eurojärjestelmään kuuluvien keskuspankkien omistusten ja toimien vaikutuksista Suomelle.

13) Suomen ei tule edistää yhteisen talletussuojan luomista, eikä Suomen tule sellaiseen liittyä.

Mielipide

Edellä olevan perusteella esitämme, 

että suuri valiokunta ottaa edellä olevan huomioon 

Ville Vähämäki, Sami Savio, Jari Koskela, Lulu Ranne, Jussi Wihonen, Vilhelm Junnila, Toimi Kankaanniemi, Jani Mäkelä.

 

Avainsanat: EU, selonteko, vastalause

Vastalause lisäbudjettiin

Tiistai 25.5.2021

Tapahtuma- sekä ravintola-alaa koskeva hallituksen lisätalousarvio käsiteltiin valtiovarainvaliokunnassa. Jätimme asiaan vastalauseen ja kritisoimme erityisesti sitä, että tapahtuma-alalle luotu tapahtumatakuu toteutetaan liian myöhään ja huonosti suunnattuna.

Vastalauseeseen liittyvästä hallituksen epäluottamuslauseesta sekä muista lausumista päästään äänestämään perjantaina 28.5. 

Ville Vähämäki

Yleisperustelut

Koronapandemia saattaa olla rokotteiden kautta väistymässä, mutta rajoituksia joudutaan jatkamaan vielä, mikä pitkittää epidemian talousvaikutuksia ja vaikeuttaa elinkeinoelämän tilaa. Tämän johdosta hallitus on oikein ja perustellusti tukenut yrityselämää usein eri keinoin tilapäiseksi katsottujen vaikeuksien johdosta. 

Aiemmat yritystukimuodot ovat jättäneet joitakin toimialoja ja yrittäjiä hyvin rajallisen tuen piiriin, ja käsittelyssä olevalla lisätalousarvioesityksellä hallitus pyrkii huolehtimaan myös näiden aiemmin katveeseen jääneiden yrittäjien tukemisesta.

Veikkauksen pelituottojen supistumisen myötä kulttuuri- ja liikunta-alan rahoitus on vastaavasti supistunut, ja vaikka muutosta pitäisikin pysyvänä ja jonain, johon alan on vain sopeuduttava, alalle suunnatut lisämäärärahat ovat perusteltuja ainakin sopeutumisajan mahdollistamiseksi. 

 

Perussuomalaiset pitävät tärkeänä varmistaa elinkeinoelämän riittävät ja oikein kohdistetut tuet. Samanaikaisesti olemme huolissamme menokurin pettämisestä, mikä näkyy määrärahojen kasvun lisäksi muun muassa menokehysten ylittämisenä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 1 

Eduskunta edellyttää, että hallitus palaa mahdollisimman nopeasti noudattamaan menokehyksiä, eikä enää tee kehysylityksiä lisäbudjeteissaan. 

Vastalauseen lausumaehdotus 2 

Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa tarkoituksenmukaisen rahoituksen kohdentamalla tukia pandemiasta vaikeimmin kärsineille toimialoille ja etenkin pienille yrityksille. Samalla hallituksen on turvattava yritysten työntekijöiden sekä yrittäjien toimeentulo myös toimintojen väliaikaisen pysähtymisen aikana.

Vastalauseen lausumaehdotus 3

Eduskunta edellyttää, että hallitus pikaisesti valmistelee vakiomuotoisen, eurooppalaisen vastineen kanssa yhteensovitetun todistuksen käyttöönottoa. Todistus kertoisi kantajansa rokotussuojasta, negatiivisesta testituloksesta tai sairastetusta koronavirustaudista. 

Vastalauseen epäluottamuslause-ehdotus

Hallitus on viivytellyt toteuttaessaan tapahtumatakuuta ja toteuttanut sen liian suppeana sekä huonosti kohdennettuna. Tämän vuoksi hallitus ei nauti tapahtuma-alan eikä eduskunnan luottamusta.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT 

Pääluokka 32 

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 

30. Työllisyys ja yrittäjyys

31. Ravitsemisyrittäjien tukeminen (arviomääräraha)

Ravitsemisyrittäjien kannalta parasta tukea olisivat liiketoiminnan rajoitusten purkaminen mahdollisimman nopeasti heti, kun epidemiologinen tilanne sen sallii. Tällöin on käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja, alueellisesti painotetuista keinoista paikallisiin, yrityskohtaisten varokeinojen mahdollistamiin helpotuksiin. 

Eriävässä mielipiteessään TaVL 15/2021 vp - HE 73 2021 vp perussuomalaiset yhdessä kokoomuksen kanssa listasivat erinäisiä toimia, joiden avulla ravitsemisyrittäjien ahdinkoa olisi mahdollista helpottaa.  

Nykyisin turvaväliksi on määritelty kaksi metriä. Epidemiologisesti riittävä vaikutus olisi kuitenkin saatavissa lyhyemmälläkin turvavälillä. Useissa ravintolatiloissa kahden metrin etäisyyden järjestäminen voi olla ylivoimaista järjestää. 

Monilla ravintoloitsijoilla on ideoita tartuntariskien minimoimiseksi esimerkiksi asiakkaiden kulkureittien, tilojen ja sisustuksen suunnittelulla. Ilmanpuhdistuslaitteistojen, ilmastoinnin, desinfioinnin ja muiden tekijöiden tulisi vaikuttaa rajoituksien ankaruuteen yrityskohtaisesti. Nyt yrityksiä ei palkita oma-aloitteisista toimista, vaan kaikkia yrityksiä kohdellaan samalla tavalla, riippumatta niiden panostuksista.

Tieteellinen näyttö tartuntariskeistä ulkotiloissa on vähäistä. Tämän takia rajoitukset tulisi poistaa tai ainakin keventää niitä merkittävästi esimerkiksi terassityyppisiltä anniskelubaareilta ja ruokaravintoloilta. Etenkin kesän myötä tämä voisi mahdollistaa lähestulkoon normaalin liiketoiminnan. Jos ulkotiloissa palvelevien yritysten suosio kasvaisi sisätilapainotteisten yritysten kustannuksella, tällä rajoitusten keventämisellä voisi paradoksaalisesti olla epidemiologista tilannetta helpottava vaikutus.

Ruokaravintoloiden aikainen sulkemisaika käytännössä varmistaa, että illallisille ei mennä. Koska ruokaravintoloissa istutaan pöydässä paikallaan syömässä, eikä nautita anniskelun päätyttyä alkoholia tai lauleta karaokea, riskit ovat niin vähäiset, että rajoitusaikaa tulisi pidentää selvästi. StVM 9/2021 vp totesi, että ruokaravintoloiden sulkeminen asetuksella ennen iltayhdeksää tulisi olla erityisen korkean kynnyksen takana. Anniskeluravintoloiden anniskeluaikaraja on myös liian tiukka.

 

Lähikontaktirajoitukset eivät huomioi esimerkiksi mahdollista suojamaskin käyttöä, saatua koronarokotusta, sairastettua tautia tai negatiivista testitulosta. Jo vuosi sitten keskusteltiin "koronapasseista" ja koronavapaista alueista, joissa kuluttajat ja yritykset voisivat toimia hieman vapaammin. Tämäntapaisia järjestelyitä on jo kokeiltu ulkomailla. Mikäli koronasta tulee jatkuva matalan intensiteetin riesa, tämäntapaiset toimet ovat käytännössä ainoa vaihtoehto useiden toimialojen avaamiseksi. Vakiomuotoinen, eurooppalaisen vastineen kanssa yhteensovitettu todistus kertoisi kantajansa rokotussuojasta, negatiivisesta testituloksesta tai sairastetutusta koronavirustaudista. 

Vuonna 2020 maksetut tuet kattoivat liikevaihdon menetyksestä ravitsemistoiminnassa noin 11 prosenttia ja majoitustoiminnassa noin 5 prosenttia. Korvauksien kokoa ja kokemuksia muista maista tulisi verrata ja arvioida, ovatko nykyiset korvauskäytänteet riittävät turvaamaan yrittäjien, alihankintaketjujen ja rahoittajien edut. Koronatoimien pitkittyessä myös yritysten taloudellinen tilanne heikkenee, jolloin korvauksien tulisi itse asiassa nousta ajan myötä neutraaleina pysyäkseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 4  

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, onko kahden metrin turvavälivaatimus epidemiologisesti perusteltu ravitsemusliikkeissä ja olisiko tätä vaatimusta mahdollista höllentää, erityisesti tapauskohtaiset toimenpiteet ja olosuhteet huomioiden. 

Vastalauseen lausumaehdotus 5   

Eduskunta edellyttää, että hallitus mahdollistaa ravitsemusalalla yrityskohtaiset joustomahdollisuudet rajoituksien osalta esimerkiksi rokotteiden, maskien käytön ja rakenteellisten ratkaisujen osalta.

Vastalauseen lausumaehdotus 6  

Eduskunta edellyttää, että hallitus korjaa ruokaravintoloille asetettuja kellonaikapohjaisia rajoituksia maltillisemmiksi siten, että ruokaravintoloita saisi pitää auki kello 23.00 asti ja anniskeluravintoloissa anniskelua saisi jatkaa kello 20.00 asti. 

Vastalauseen lausumaehdotus 7   

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, ovatko Suomessa ravitsemistoiminnalle maksetut korvaukset kansainvälisessä vertailussa kohtuulliset ja riittävät turvaamaan yrittäjien, alihankintaketjujen ja rahoittajien taloudelliset asemat kriisin ylitse. 

40. Yritysten erityisrahoitus 

44. Tapahtumatakuu (arviomääräraha)

Tapahtumatakuu on eräänlainen vakuutus, joka kattaisi kattaisi 85% tapahtuman järjestämisestä aiheutuneista kuluista, mikäli tapahtuma joudutaan viranomaispäätöksen takia perumaan. Pyrkimyksenä on, että tapahtumien järjestämistä ei jätettäisi tekemättä rajoituksien riskin takia, vaan riskistä huolimatta.

Tukimuotona tämänkaltaiset ennakoivat tuet ovat suositeltavia. Voidaan nimittäin olettaa, että niiden taloudellista aktiviteettia lisäävä vaikutus on tukieuroa kohti suurempi kuin tuissa, joista lakiesitys ja hakemusprosessi on käsitelty vasta kauan tapahtumien jälkeen. Kun yrittäjä tietää jo etukäteen kuuluvansa tuen piiriin, se helpottaa ennakointia.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 8   

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, olisiko tapahtumatakuuseen sisältyvän etukäteisvakuutuksen tapaisia tukitoimia mahdollista ottaa käyttöön tapahtuma-alan ohella laajemmin. 

Ehdotus 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että ehdotus valtion toiseksi lisätalousarvioksi vuodelle 2021 hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisesti todetuin muutoksin ja 

että edellä ehdotetut 8 lausumaa hyväksytään ja 

että yleisperustelujen kohdalla ehdotettu epäluottamuslause hyväksytään.

Helsingissä 25.5.2021

Vanhemmat kirjoitukset »